Arbetsrotation : -ett hälsofrämjande redskap bland vårdare inom äldreomsorgen, en kvalitativ studie

Abstract

Bakgrunden till studien är införande av systematisk arbetsrotation bland vårdare inom äldreomsorgen i Lovisa stad och målsättningen med arbetsrotationen är att vidga kun-skap, få variation i arbetet och överföring av ny kunskap. Möjligheten till arbetsrotation ökade i och med att en ny stad bildades den 1.1.2010, Lovisa stad, då de forna kommu-nerna Strömfors, Lovisa, Pernå och Liljendal sammanslogs. Studien är ett beställnings-arbete av Lovisa stad. Syftet med studien är att ta reda på om upplevelser kring arbets-rotation är hälsofrämjande för vårdare inom äldreomsorgen som deltagit i och inte del-tagit i arbetsrotation samt utveckla ett redskap för systematisk arbetsrotation vilket kan användas bland ledningen. Temaintervju användes som datainsamlingsmetod med hjälp av delvis strukturerad intervjuguide. Åtta vårdare inom äldreomsorgen i hemvården och anstaltsvården deltog. Intervjuerna tog c. en timme. Intervjuerna analyserades genom innehållsanalys ur vilken meningsenheter bildade underkategorier samt överkategorier. Resultatet speglades mot tidigare forskning och den teoretiska referensramen som be-stod av hälsofrämjande och arbetsrotation. Resultatet visar att arbetsrotation och arbets-hälsa kan upplevas som hälsofrämjande och icke hälsofrämjande. Självutveckling, kun-skap och förändringsbehov ger upplevelse av förnyelse. Samhörighet, respekt och stöd stärker upplevelse av trygghet. Ansvar och motivation är faktorer som upplevs kraftgi-vande. Minskad samhörighet, orättvisa, saknad av respekt och minskad vårdkvalitet upplevs som icke hälsofrämjande i arbetsrotation och arbetshälsa. Informanternas utsa-gor resulterade i en modell för arbetsrotation som kan användas som redskap i arbetsli-vet. Behovet av studien finns eftersom arbetsrotation erbjuds som möjlighet för vårdar-na men villiga deltagare i arbetsrotation är få. Resultatet kan användas som verktyg för att göra arbetsrotation mera attraktivt i arbetslivet.

The background of the study is the introduction of systematic work rotation among nursing personnel within aged care in the City of Loviisa. The aim of the work rotation is to widen knowledge, achieve variation in the work and to transfer new knowledge. The study was commissioned. The municipalities Ruotsinpyhtää, Loviisa, Pernaja and Liljendal formed the 1.1.2010 a new city, this resulted in wider opportunities to prac-tice work rotation. The aim of the study is to investigate whether work rotation experi-ence is health promoting for such nursing personnel within aged care who either have or have not participated in work rotation, as well as to develop a systematic work rotation tool, which can be utilized in leadership. Qualitative interview, assisted by a partially structured interview guide, was used as the method of data collection. Eight home care and institutional care nursing personnel within aged care participated. The interviews were about one hour long. The interviews were analyzed by means of content analysis, from which contentual units constituted subcategories and supercategories. The result was mirrored against earlier research and the theoretical reference frame that comprised health promotion and work rotation. The results show that nursing personnel can per-ceive work rotation and occupational health as health promoting or non-health promoting. Self-development, need for change and knowledge are experienced as re-newal. Solidarity, respect and support are experienced as security. Responsibility and motivation are experienced as force giving. Reduced solidarity, inequity, lack of respect and reduced quality of care are perceived as non-health promoting. The statements of the informants resulted in a work rotation model, which can be used as a tool in working life. The need of the study is extant since work rotation is made available as a possibility for nursing personnel, but willing participants in work rotation are few. The results can be applied as a tool whereby work rotation can be made more attractive in working life.

Tämän tutkimuksen taustalla on järjestelmällisen työkierron ottaminen käyttöön Lo-viisan kaupungin vanhustyön hoitajien keskuudessa. Työkierron tavoitteena on laa-jentaa tietoutta, saada työhön vaihtelua ja siirtää uutta tietoa. Tutkimus on tehty tilaus-työnä. Entiset kunnat Ruotsinpyhtää, Loviisa, Pernaja ja Liljendal yhdistyivät 1.1.2010 Loviisan kaupungiksi ja tämä lisäsi mahdollisuuden työkiertoon. Tutkimuk-sen tavoitteena on selvittää, ovatko työkiertoon osallistuneiden vanhustyön hoitajien ja työkiertoon osallistumattomien hoitajien kokemukset työkierrosta terveyttä edistä-viä. Lisäksi tavoitteena on kehittää väline järjestelmälliselle työkierrolle, jota voidaan käyttää johtamisessa. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kvalitatiivista haastattelua, jossa tukena käytettiin osittain strukturoitua haastattelurunkoa. Tutkimukseen osallis-tui kahdeksan kotihoidossa ja laitoshoidossa työskentelevää vanhustyön hoitajaa. Haastattelujen pituus oli noin tunti. Haastattelut analysoitiin sisältöanalyysin avulla, ja sen pohjalta merkitysyksiköt muodostivat alakategorioita ja yläkategorioita. Tulosta peilattiin aiempaan tutkimukseen ja teoreettiseen viitekehykseen, joka koostui ter-veyden edistämisestä ja työkierrosta. Tutkimuksen tuloksen mukaan hoitajat voivat kokea työkierron ja työterveyden terveyttä edistävinä tai terveyttä edistämättöminä. Itsensä kehittäminen, tieto ja muutostarve tuovat tunne uusiutumisesta hoitajille. Yh-teisöllisyys, kunnioitus ja tuki tuovat turvallisuuden tunne. Vastuu ja motivaatio antaa voimaa hoitajille. Vähentynyt yhteisöllisyys, epäoikeudenmukaisuus, kunnioituksen puute ja alentunut hoidon laatu koetaan työkierrossa ja työterveydessä terveyttä edis-tämättönä. Tutkimukseen haastateltujen henkilöiden vastauksista saatiin aikaan työ-kierron malli, jota voidaan käyttää välineenä työelämässä. Tutkimukselle on tarvetta, koska työkiertoa tarjotaan mahdollisuutena hoitajille, mutta halukkaita työkiertoon osallistujia on vähän. Tutkimuksen tulosta voidaan käyttää välineenä tehtäessä työki-ertoa houkuttelevammaksi työelämässä.