Harjavallan kaupunginkirjaston aikuisten musiikkiäänitekokoelman arviointi

Abstract

Määrällinen tutkimus selvitti Harjavallan kaupunginkirjaston aikuisten äänitekokoelman sisältöä ja onnistuneisuutta kokoelman rakenteen, lainauslukujen, asiakastyytyväisyyden ja näiden keskinäisten suhteiden pohjalta sekä pyrki kartoittamaan millaisin keinoin kokoelmaa olisi mahdollista kehittää.

Tutkimusta varten laadittiin Microsoft Excel –tietokanta, joka sisälsi kaikista aikuisten musiikkiäänitteistä tutkimuksen kannalta olennaiset tiedot ja määritti niiden pohjalta ohjelman funktioita käyttäen lisätietoa. Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin yhtäaikaisesti sekä paperilla että verkossa ja tulokset käsiteltiin SPSS-ohjelmalla.

Verraten nuoreksi todetun kokoelman rakennetta tarkasteltiin musiikkityylijakaumien kautta. Kokoelman rakenteen nähtiin olevan jokseenkin epäsuhdassa lainauslukuihin verrattuna. Asiakaskyselyn vastausmäärä jäi vähäiseksi, mutta tulokset viittasivat niin ikään epäsuhtaan kokoelman sisällöissä.

Kokoelmaa tarkasteltiin myös G. E. Evansin kokoelmanhoitomallin kautta. Malliin nähden kokoelma todettiin puutteellisesti hoidetuksi, mikä johtuu henkilöstöresurssien vähäisyydestä ja toisaalta kokoelman nuoresta iästä.

A quantitative research was carried out for the contents and quality of the Harjavalta City Library's collection of music recordings for adults. The research was based on the analysis of the collection's structure, loan figures, a survey mapping the patrons' opinion regarding the collection and the relations between these factors. Furthermore, the research aimed at finding measures in which the collection could be developed.

For the research, a Microsoft Excel database was compiled, holding all necessary information about the collection and calculating further information by using the functions of the programme. The patron survey was conducted both on paper and online and the results were processed with a SPSS programme.

The research was based on the distribution of music styles within the collection. Its structure was found out to be somewhat disproportioned in comparison to loan figures. The number of entries for the survey was low, but the results also indicated towards disproportion in the contents of the collection.

The collection was also studied through G. E. Evans' model of collection development. It was seen that the collection has not been developed which is mostly due to the lack of staff resources and the young age of the collection.