Näytä suppeat kuvailutiedot

Vapaaehtoinen kerhotoiminta yhteisöllisyyden edistäjänä

Uusivirta, Asta; Hemmilä, Harri (2012)

dc.contributor.authorUusivirta, Asta
dc.contributor.authorHemmilä, Harri
dc.date.accessioned2012-03-19T08:09:48Z
dc.date.available2012-03-19T08:09:48Z
dc.date.issued2012
dc.identifier.uriURN:NBN:fi:amk-201203193538
dc.identifier.urihttp://www.theseus.fi/handle/10024/40065
dc.description.abstractKehittämishankkeessa toteutettiin kaksi kerhoa kahdessa ammattiopistossa. Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa toimi sählykerho sekä Nivalan ammattiopistossa valokuvauskerho. Kerhojen tarkoituksena oli nuorten aktivoiminen, mielekkään vapaa-ajantoiminnan järjestäminen, nuorten kaveripiirin laajentaminen ja asuntolassa asuvien, muualta muuttaneiden nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Kerhot toimivat vapaaehtoisuuden periaatteella: sekä kerhoihin osallistuminen että vetäjien toiminta oli vapaaehtoista ja palkatonta. Toinen vetäjistä sai merki-tä kerhotunnit ylityöksi ja pitää ne yksi yhteen lomavapaana pois. Osallistuvien nuorten mielestä opiskelija-asuntolassa asuminen on usein yksi-näistä ja virikkeetöntä. Ainoaksi vapaa-ajanviettotavaksi monille muodostuu tietokoneen äärellä istuminen, pelaaminen ja chattailu kavereiden kanssa tai television katsominen yhteisessä vapaa-ajantilassa. Kerhot tarjosivat vaihtoehtoista, mukavaa tekemistä ja mahdollisuuden tutustua uusiin kavereihin. Tämän raportin tiedot perustuvat teemahaastatteluihin, joita varten haastateltiin kolmea, aiemmin kerhoja pitkään ohjannutta opettajaa, yhtä opinto-ohjaajaa sekä seitsemää nuorta kerholaista. Teemahaastattelujen purkamiseksi on käy-tetty laadullista analyysia. Laadullista analyysia käytettiin, koska haluttiin kuvailla ja ymmärtää tutkittavaa asiaa perusteellisemmin. Laadullinen analyysi myös soveltuu paremmin tutkimusmenetelmäksi, koska haastateltujen joukko oli pieni. Raportissa käytettiin referoiden myös kirjallisia lähteitä ja aiempia tutkimustuloksia. Vapaaehtoisen sitoutumisensa takia kerhotoiminta edistää yhteisöllisyyden syntymistä. Nuorilla on tarve kokea kuuluvansa johonkin ryhmään, jonka toimintatavat ja säännöt he ovat itse suunnitelleet ja hyväksyneet ja jonka toimintaan he haluavat sitoutua saamatta toiminnasta välttämättä itselleen välitöntä hyötyä. Yhteisöllisyyden kokeminen edellyttää yhteenkuuluvuuden ja kiinnostuksen tunteen syntymistä, mikä edistää sosiaalisia taitoja. Kehittämishankkeen tuloksena syntyi mm. kerhokäsikirja, jota voidaan hyödyntää uusia kerhoja perustettaessa.fi
dc.language.isofin
dc.publisherTampereen ammattikorkeakoulu
dc.rightsAll rights reserved
dc.titleVapaaehtoinen kerhotoiminta yhteisöllisyyden edistäjänäfi
dc.type.ontasotfi=Opettaja-AMK-opinnäytetyö|sv=Examensarbete för yrkeslärarutbildning|en=Bachelor's thesis for vocational teacher education|
dc.identifier.dscollection10024/6698
dc.organizationTampereen ammattikorkeakoulu
dc.subject.ysakerhotoiminta
dc.subject.ysahyvinvointi
dc.subject.ysasosiaaliset taidot
dc.subject.ysayhteisöllisyys
dc.subject.ysasyrjäytyminen
theseus.studentidHarri Hemmilä, Asta Uusivirta
dc.contributor.organizationTampereen ammattikorkeakoulu
dc.subject.degreeprogramfi=Kasvatus- ja opetusala|sv=Pedagogiska området|en=Education|
dc.subject.disciplineAmmatillinen opettajakorkeakoulu


Tiedostot

Thumbnail

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä suppeat kuvailutiedot