Lämpökamerakuvaus selkäsairauksien diagnostisena menetelmänä
Nauha, Pauliina (2012)
Nauha, Pauliina
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204023996
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204023996
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa lämpökameran käytöstä diagnostisena menetelmänä selkäsairaiden potilaiden osalta. Opinnäytetyössä haluttiin selvittää, mitä havaintoja voidaan tehdä, kun selkäsairaiden lämpökamerakuvista mitattuja lämpötiloja verrataan normatiivisen materiaalin lämpötiloihin. Vertailua tehtiin myös jakamalla selkäsairaita erilaisiin ryhmiin. Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös, voidaanko selkäsairaiden lämpökamerakuvista todeta yhtäläisyyksiä potilaskertomuksien tai MRI-diagnoosien kanssa.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli selkäsairaat ihmiset (n=30) ja vertailuaineistona käytettiin keväällä 2011 tutkimusharjoittelussa kuvattuja normatiivisia henkilöitä (n=30). Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin lämpökamerakuvausta ja taustakyselylomaketta. Tutkimusote oli pääosin määrällinen. Kuvista mitattiin analyysiohjelmalla lämpötiloja ja ryhmien keskiarvojen vertailuun käytettiin T-testiä, Mann-Whitneyn U-testiä ja Kruskall-Wallisin testiä. Visuaalisen analyysin ja vertailun MRI-diagnooseihin teki lääketieteen asiantuntija.
Tutkimustuloksien mukaan selkäsairaiden ja normatiivisten henkilöiden keskiarvolämpötilat eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi. Sen sijaan toiminnallisten sairauksien ryhmä erosi normatiivisesta yhdessä mittauspisteessä (p=0,014*) ja muiden selkäsairauksien ryhmä kahdessa mittauspisteessä (p=0,011*) ja (p=0,004**). Visuaalisessa analyysissa kuvista löydettiin 9 löydöstä, jotka vastasivat potilaskertomuksia muun muassa sijainnin perusteella. Lämpökamerakuvista ei löytynyt vastaavuuksia samojen henkilöiden magneettikuvien lausuntoihin.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, ettei lämpökamerakuvista voida havaita selkäsairautta pelkkien lämpötilatietojen avulla. Lääketieteen asiantuntija voi kuitenkin löytää kuvia tarkastelemalla mahdollisen vammakohdan sekä sen aiheuttajan.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli selkäsairaat ihmiset (n=30) ja vertailuaineistona käytettiin keväällä 2011 tutkimusharjoittelussa kuvattuja normatiivisia henkilöitä (n=30). Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin lämpökamerakuvausta ja taustakyselylomaketta. Tutkimusote oli pääosin määrällinen. Kuvista mitattiin analyysiohjelmalla lämpötiloja ja ryhmien keskiarvojen vertailuun käytettiin T-testiä, Mann-Whitneyn U-testiä ja Kruskall-Wallisin testiä. Visuaalisen analyysin ja vertailun MRI-diagnooseihin teki lääketieteen asiantuntija.
Tutkimustuloksien mukaan selkäsairaiden ja normatiivisten henkilöiden keskiarvolämpötilat eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi. Sen sijaan toiminnallisten sairauksien ryhmä erosi normatiivisesta yhdessä mittauspisteessä (p=0,014*) ja muiden selkäsairauksien ryhmä kahdessa mittauspisteessä (p=0,011*) ja (p=0,004**). Visuaalisessa analyysissa kuvista löydettiin 9 löydöstä, jotka vastasivat potilaskertomuksia muun muassa sijainnin perusteella. Lämpökamerakuvista ei löytynyt vastaavuuksia samojen henkilöiden magneettikuvien lausuntoihin.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, ettei lämpökamerakuvista voida havaita selkäsairautta pelkkien lämpötilatietojen avulla. Lääketieteen asiantuntija voi kuitenkin löytää kuvia tarkastelemalla mahdollisen vammakohdan sekä sen aiheuttajan.