Lämpökamerakuvaus selkäsairauksien diagnostisena menetelmänä

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa lämpökameran käytöstä diagnostisena menetelmänä selkäsairaiden potilaiden osalta. Opinnäytetyössä haluttiin selvittää, mitä havaintoja voidaan tehdä, kun selkäsairaiden lämpökamerakuvista mitattuja lämpötiloja verrataan normatiivisen materiaalin lämpötiloihin. Vertailua tehtiin myös jakamalla selkäsairaita erilaisiin ryhmiin. Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös, voidaanko selkäsairaiden lämpökamerakuvista todeta yhtäläisyyksiä potilaskertomuksien tai MRI-diagnoosien kanssa.

Tutkimuksen kohderyhmänä oli selkäsairaat ihmiset (n=30) ja vertailuaineistona käytettiin keväällä 2011 tutkimusharjoittelussa kuvattuja normatiivisia henkilöitä (n=30). Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin lämpökamerakuvausta ja taustakyselylomaketta. Tutkimusote oli pääosin määrällinen. Kuvista mitattiin analyysiohjelmalla lämpötiloja ja ryhmien keskiarvojen vertailuun käytettiin T-testiä, Mann-Whitneyn U-testiä ja Kruskall-Wallisin testiä. Visuaalisen analyysin ja vertailun MRI-diagnooseihin teki lääketieteen asiantuntija.

Tutkimustuloksien mukaan selkäsairaiden ja normatiivisten henkilöiden keskiarvolämpötilat eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi. Sen sijaan toiminnallisten sairauksien ryhmä erosi normatiivisesta yhdessä mittauspisteessä (p=0,014*) ja muiden selkäsairauksien ryhmä kahdessa mittauspisteessä (p=0,011*) ja (p=0,004**). Visuaalisessa analyysissa kuvista löydettiin 9 löydöstä, jotka vastasivat potilaskertomuksia muun muassa sijainnin perusteella. Lämpökamerakuvista ei löytynyt vastaavuuksia samojen henkilöiden magneettikuvien lausuntoihin.

Tulosten perusteella voidaan päätellä, ettei lämpökamerakuvista voida havaita selkäsairautta pelkkien lämpötilatietojen avulla. Lääketieteen asiantuntija voi kuitenkin löytää kuvia tarkastelemalla mahdollisen vammakohdan sekä sen aiheuttajan.

The aim of this thesis was to gather information about the use of thermography in diagnosing patients with back pain. The objective was to find out what observations can be made when comparing the temperatures measured in the thermograms of back pain patients to those of normative persons. Comparison was also made by dividing the back pain patients into different groups. One objective was also to find out if there were any similarities between the thermograms of the back pain patients and the patient records or MRI diagnoses.

The target group of the research were people with back pain (n=30) and the comparative group consisted of normative people (n=30) whose thermograms were imaged during a research practice in spring 2011. The research material was gathered by thermographic imaging and by a questionnaire about background information. The research was mainly quantitative. The temperatures in the thermograms were measured by using an analysis programme and the average temperatures of the groups were compared by using the T-test, Mann-Whitney U test and Kruskall-Wallis test. The visual analysis and the comparison to MRI-diagnoses were performed by a medical expert.

According to the research results there were no significant statistical differences in the average temperatures between the back pain patients and the normative people. Instead, the group of back pain patients with functional limitations differed from the normative group on one measuring point (p=0,014*) and the group of back pain patients with other back disorders on two measuring points (p=0,011*) and (p=0,004**). In the visual analysis of the thermograms there were nine findings that corresponded with the patient records, for example the location. No correspondence was found between the patients´ thermograms and MRI-diagnosis.

The conclusion of this research is that it is not possible to identify a back disorder from the thermograms only by temperature information. However, a medical expert can find the location of the possible injury and the cause of it by a visual examination of the thermograms.