Kun huoli herää päiväkodissa - Työntekijöiden kokemuksia huolen heräämisestä ja lastensuojeluilmoituksen tekemisestä

Abstract

Päivähoito on merkittävä osa monen lapsen arkea. Toisinaan päiväkodin henkilöstö voi työssään kohdata lasta koskevia huolestuttavia tilanteita. Päiväkodissa huolta herättää muutos lapsen kehityksessä, käyttäytymisessä tai olemuksessa. Päiväkodin henkilöstön tulee tarkkailla lapsessa näkyviä huolen merkkejä ja puuttua tarvittaessa; puuttuminen voi johtaa yhteydenottoon lastensuojeluun.

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata päiväkodin henkilökunnan kokemuksia lastensuojelullisen huolen heräämisestä sekä lastensuojeluilmoituksen teon vaiheista. Opinnäytetyön idea on lähtenyt eräästä Espoon kaupungin lastensuojelulaitoksesta. Tutkimuksen tekijät ovat itse ottaneet yhteyttä mukana olleisiin yhteistyöpäiväkoteihin.

Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa sisällönanalyysin avulla analysoitiin päiväkodin henkilökunnalle tehtyjä haastatteluja. Johtajat haastateltiin yksilöhaastatteluina ja muu henkilökunta ryhmähaastatteluina. Haastateltavia tutkimuksessa oli yhteensä viisitoista ha haastattelut tehtiin viidessä eri päiväkodissa. Ryhmähaastatteluihin osallistuneet henkilöt olivat lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia. Haastatteluissa käytettiin apuna huolen vyöhykkeistöä.

Teoreettisena perustana opinnäytetyössä on ennaltaehkäisevä lastensuojelu, huoli javarhainen puuttuminen. Tutkimuksessa selvisi, että työntekijöiden keskustelu on olennainen osa huoleen puuttumiseen liittyvää työtä. Huolen arviointimenetelmiä käytettiin vain harvoissa tapauksissa. Lastensuojelullinen huoli syntyi useimmiten lapsen tai vanhemman poikkeavasta käytöksestä.

Lastensuojeluilmoituksen tekijäksi koettiin johtaja, jolle alaiset kävivät purkamassa huolen aiheensa. Lastensuojeluilmoitus tehtiin useimmiten suuren huolen vyöhykkeellä. Lähestulkoon jokainen tutkimukseen osallistunut kertoi lastensuojeluilmoituksen tekemisen aiheuttavan ristiriitaisia tunteita. Lastensuojeluilmoituksen teko koettiin syystä riippuen joko vaikeaksi tai helpoksi. Esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen teko päihtyneestä lapsen hakijasta koettiin helpoksi.

Tutkimuksessa selvisi, että varhaiskasvatukselle ja lastensuojelulle toivotaan entistä tiiviimpää yhteistyötä. Tämän vuoksi olisi mielenkiintoista tutkia yhteistyön tämän hetkistä tasoa ja sen kehittämismahdollisuuksia.

Day care is a major part in the everyday life of most children. Sometimes employees in day care can face concerning situations that affect the child. Day-care center raises concerns about changes in the child's development, behavior or being. Day-care center staff should be monitoring for signs and intervene, if necessary. Intervention may lead to a notification to child protection services.

The purpose of this thesis is to describe the steps in making a notification as described by staff in day care centres and in particular the experiences of the arising concern of the need for child protection services. The idea to this thesis originates from one child protection institute in Espoo. The authors themselves have been in contact with the day-care centres that have been involved in this cooperation. The thesis is a qualitative study. The individual and group interviews of the day-care centre staff were analysed using content analysis. The day care centre managers were interviewed in individual interviews. The other staff were interviewed using group interviews. In total there were fifteen interviewees participating in the study and the interviews were conducted at five different day-care centres. The group interviews were conducted with kindergarten teachers and children´s day care nurses. The theoretical basis of the thesis lies in preventive child protection, concern and early intervention. The study shows that discussion is an essential part of the work connected to concerns to intervene.

The methods to evaluate concern were rarely used. Concern for the need of child protection arises mostly from children´s or parents abnormal behaviour. The day care centre manager is seen as the main person to notify the child protection services after the employees have indicated their concerns. A notification to child protection services was made mostly in the zone of major concern. Almost everyone who participated in the study expressed that making a notification to child protection services causes contradicting feelings. The ease of making the notification depended on the cause: it felt either difficult or easy. For example, making the notification about an intoxicated parent was experienced as very easy.

The study shows that day care personnel hopes for closer cooperation between early childhood education and child protection services. Therefore it would be interesting to study the current level of cooperation and development possibilities.