Yhteisen turvallisuuden hallinta
Rusanen, Sami (2009)
Rusanen, Sami
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905293480
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905293480
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten turvallisuutta hallitaan eräässä suomalaisessa valtionhallinnon monitoimijakiinteistössä, jossa on toimijoina eri hallinnonaloille sijoittuvia organisaatioita sekä kehittää tutkimusteorian ja tutkimuksessa syntyvän uuden tiedon perusteella monitoimijakiinteistön yhteisen turvallisuuden hallinnan malli. Monitoimijakiinteistön yhteisen turvallisuuden hallinnan tilaa selvitettiin tapaustutkimuksena kiinteistössä päätoimijoina olevien eri hallinnonaloille sijoittuvien organisaatioiden kautta.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa yhdistettiin valtionhallinnon ohjausmallina käytetyn tulosohjauksen ja organisaation turvallisuuden hallinnan teoreettinen perusta yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka keskeisen osan muodostivat turvallisuuden hallinnan tavoitetekijöiden kuvaukset. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa kerättiin tietoa monitoimijakiinteistön turvallisuutta ohjaavista virallisista dokumenteista sekä teemahaastatteluista.
Tiedon analysoinnissa käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä ja ohjaavaa vertailua. Aluksi turvallisuuden hallinnan tavoitetekijöitä verrattiin organisaatioiden hallinnonalakohtaisesti toteuttamaan turvallisuuden hallintaan, mitä kautta organisaatioille saatiin yhteismitallinen vertailupohja. Tätä seurasi organisaatiokohtaisten tulosten keskinäinen vertailu, mistä voitiin muodostaa käsitys monitoimijakiinteistön yhteisen turvallisuuden hallinnan tilasta. Tutkimuksessa kehitetty arviointitaulukko laadittiin yleisesti käytettäväksi tehtäessä vastaavia tutkimuksia tai muita selvityksiä.
Monitoimijakiinteistön turvallisuuden hallinnassa voitiin todeta olevan useita sekä organisaatiokohtaisia että niiden välisiä kehittämisalueita, jotka johtuivat suurelta osin kokonaisvaltaisen turvallisuuden hallinnan näkemyksen puuttumisesta. Turvallisuuden hallintaa toteutettiin samassa kiinteistössä lähes täysin hallinnonalakohtaisesti. Toimijoiden välillä ei käytännössä tehty turvallisuuden hallinnan osalta yhteistyötä, eikä yhteisistä menettelyistä ollut sovittu.
Järjestelmällinen, kattava ja toimiva turvallisuuden hallinta edellyttäisi toimijoilta yhteisen näkemyksen muodostamista monitoimijakiinteistön turvallisuusriskeistä sekä tämän perusteella tehtäviä yhteisiä linjauksia ja suunnitelmia toiminnan kehittämisestä. Turvallisuuden hallintaa tulisi tarkastella kaikkiin kiinteistön toimijoihin vaikuttavan yhteisen turvallisuuden hallinnan näkökulmasta, mikä edellyttäisi toimijoiden välistä tiivistä yhteistyötä sekä yhteisesti muodostettavia toimintaperiaatteita ja käytännön menettelytapoja. Erityisen keskeisenä on pidettävä yhteisten turvallisuusharjoitus- ja -koulutustilaisuuksien järjestämistä sekä yhteismitallista ohjeistusta erilaisten häiriö- ja hätätilanteiden varalle.
Yhteistyössä toteutettu turvallisuuden hallinta lisäisi hallinnonalojen välisiä synergiaetuja sekä parantaisi tuottavuutta vähentämällä päällekkäistä työtä. Erityisesti yhteistyö tehostaisi toimijoiden mahdollisuuksia varautua pitkälti yhteisinä pidettäviin turvallisuusriskeihin.
Asiasanat: organisaatioturvallisuus, monitoimijakiinteistö, tulosohjaus, turvallisuuden hallinta, turvallisuusjohtaminen, riskienhallinta, valtionhallinto
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa yhdistettiin valtionhallinnon ohjausmallina käytetyn tulosohjauksen ja organisaation turvallisuuden hallinnan teoreettinen perusta yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka keskeisen osan muodostivat turvallisuuden hallinnan tavoitetekijöiden kuvaukset. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa kerättiin tietoa monitoimijakiinteistön turvallisuutta ohjaavista virallisista dokumenteista sekä teemahaastatteluista.
Tiedon analysoinnissa käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä ja ohjaavaa vertailua. Aluksi turvallisuuden hallinnan tavoitetekijöitä verrattiin organisaatioiden hallinnonalakohtaisesti toteuttamaan turvallisuuden hallintaan, mitä kautta organisaatioille saatiin yhteismitallinen vertailupohja. Tätä seurasi organisaatiokohtaisten tulosten keskinäinen vertailu, mistä voitiin muodostaa käsitys monitoimijakiinteistön yhteisen turvallisuuden hallinnan tilasta. Tutkimuksessa kehitetty arviointitaulukko laadittiin yleisesti käytettäväksi tehtäessä vastaavia tutkimuksia tai muita selvityksiä.
Monitoimijakiinteistön turvallisuuden hallinnassa voitiin todeta olevan useita sekä organisaatiokohtaisia että niiden välisiä kehittämisalueita, jotka johtuivat suurelta osin kokonaisvaltaisen turvallisuuden hallinnan näkemyksen puuttumisesta. Turvallisuuden hallintaa toteutettiin samassa kiinteistössä lähes täysin hallinnonalakohtaisesti. Toimijoiden välillä ei käytännössä tehty turvallisuuden hallinnan osalta yhteistyötä, eikä yhteisistä menettelyistä ollut sovittu.
Järjestelmällinen, kattava ja toimiva turvallisuuden hallinta edellyttäisi toimijoilta yhteisen näkemyksen muodostamista monitoimijakiinteistön turvallisuusriskeistä sekä tämän perusteella tehtäviä yhteisiä linjauksia ja suunnitelmia toiminnan kehittämisestä. Turvallisuuden hallintaa tulisi tarkastella kaikkiin kiinteistön toimijoihin vaikuttavan yhteisen turvallisuuden hallinnan näkökulmasta, mikä edellyttäisi toimijoiden välistä tiivistä yhteistyötä sekä yhteisesti muodostettavia toimintaperiaatteita ja käytännön menettelytapoja. Erityisen keskeisenä on pidettävä yhteisten turvallisuusharjoitus- ja -koulutustilaisuuksien järjestämistä sekä yhteismitallista ohjeistusta erilaisten häiriö- ja hätätilanteiden varalle.
Yhteistyössä toteutettu turvallisuuden hallinta lisäisi hallinnonalojen välisiä synergiaetuja sekä parantaisi tuottavuutta vähentämällä päällekkäistä työtä. Erityisesti yhteistyö tehostaisi toimijoiden mahdollisuuksia varautua pitkälti yhteisinä pidettäviin turvallisuusriskeihin.
Asiasanat: organisaatioturvallisuus, monitoimijakiinteistö, tulosohjaus, turvallisuuden hallinta, turvallisuusjohtaminen, riskienhallinta, valtionhallinto