Taloushallinnon ja budjetoinnin kehittäminen : case: Kohdeorganisaatio museo
Salli, Merja (2012)
Salli, Merja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204104273
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204104273
Tiivistelmä
Tutkin työssäni Suomen arkkitehtuurimuseon taloushallinnon ja budjetoinnin kehittämisen vaikutusta museon toimintaan. Lähtökohtana taloushallinnon muutostarpeille ja erityisesti budjetoinnin kehittämiselle olivat niiden kytkeminen osaksi organisaation strategista suunnittelua. Myös valtionosuuksien leikkaaminen vuosina 2012 -2015 on pakottanut museon priorisoimaan tehtäviään ja tässä työssä budjetoiminen on auttanut meitä näkemään kohteita joista voimme säästää, toimintamme siitä kuitenkaan kärsimättä. Työssäni selvitin kuinka hyvin organisaation tarpeisiin rakennetut ohjelmat palvelevat museota ja kuinka hyvin huolellisesti suunniteltu ja laadittu budjetti ohjaa museon taloutta. Käsittelen opinnäytetyössäni myös museon strategian laadintaa. Strategiatyön tuloksena museon organisaatio uusittiin ja otettiin käyttöön vuoden 2012 alusta.
Työni keskeisenä teemana on ollut budjetoinnin kehittäminen ja sitä kautta toiminnan ohjattavuuden ja ennustettavuuden edistäminen sekä lopulta rahoituksellisen tilanteen kehitys myönteisempään suuntaan. Arkkitehtuurimuseo on yleishyödyllinen organisaatio, jonka pääasiallinen rahoitus tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Rahoitus toimintaan anotaan joka vuosi. Hakemuksen pohjana toimii museon budjetti.
Opinnäytetyöni olen tehnyt laadullisena tutkimuksena, joka on lähtenyt liikkeelle johtoajatuksena kehittää Suomen arkkitehtuurimuseon taloushallintoa ja erityisesti sen budjetointia. Tavoitteeni oli käytännön ongelmien ratkaisujen kautta saada aikaan toivottuja, tavoiteltuja muutoksia. Vertasin työssäni talouden hallinnan toimintatapoja ja – prosesseja ennen kehittämishankettani ja kehittämishankkeen jälkeen. Kehittämistutkimuksessa olen ollut mukana museon talouspäällikön ominaisuudessa. Tällä työlläni olen pyrkinyt parantamaan museon raportointia budjettivastuullisille sekä luomaan toimivan pohjan budjetointia varten. Työni teoriaosuus on pohjautunut alan kirjallisuuteen, jota on ollut kiitettävästi saatavilla.
Museon uudet taloushallinnon järjestelmät ovat olleet nyt käytössä vuodesta 2008. Vuoden 2010 lopussa investoimme vielä ostolaskujen kierrätysohjelmaan. Kehittämistavoitteeni mukaisesti kierrätysohjelman lisäpiirteenä olevaa arkistoa on hyödynnetty, mm. skannaamalla sinne kaikki museolle tulleet myönteiset rahoituspäätökset. Kehittämistyöni aikana olen tehnyt museon budjettivastuullisille ohjeet budjetin laatimista varten ja pitänyt henkilökunnalle talouskoulutusta.
Kehittämistyöni tuloksena olemme saaneet nykyisen budjetoinnin avulla museon rahoituksen riittämään. Oleellisinta on museon kannalta tärkeimpien tehtävien ja kustannuskohteiden arviointi ja priorisointi. Taloushallinnon ohjelmien osalta museolla on nyt käytössä tarkoituksenmukaiset ja museon taloutta palvelevat ohjelmat. Ohjelmiin on ollut mahdollista rakentaa erilaisia raportointipohjia eri käyttötarkoituksiin. Sisäisen laskennan kehittäminen on parantanut museon talouden seurantaa ja arviointia. Kun vielä kaikki budjettivastuulliset sisäistävät budjetin tärkeyden ja varsinkin sen noudattamisen, olemme menossa kohti oikeaa suuntaa. Palkintona tästä uurastuksesta saamme huomata niukkojenkin rahojen riittävän yhä paremmin, kun ne oikein käytetään.
Työni keskeisenä teemana on ollut budjetoinnin kehittäminen ja sitä kautta toiminnan ohjattavuuden ja ennustettavuuden edistäminen sekä lopulta rahoituksellisen tilanteen kehitys myönteisempään suuntaan. Arkkitehtuurimuseo on yleishyödyllinen organisaatio, jonka pääasiallinen rahoitus tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Rahoitus toimintaan anotaan joka vuosi. Hakemuksen pohjana toimii museon budjetti.
Opinnäytetyöni olen tehnyt laadullisena tutkimuksena, joka on lähtenyt liikkeelle johtoajatuksena kehittää Suomen arkkitehtuurimuseon taloushallintoa ja erityisesti sen budjetointia. Tavoitteeni oli käytännön ongelmien ratkaisujen kautta saada aikaan toivottuja, tavoiteltuja muutoksia. Vertasin työssäni talouden hallinnan toimintatapoja ja – prosesseja ennen kehittämishankettani ja kehittämishankkeen jälkeen. Kehittämistutkimuksessa olen ollut mukana museon talouspäällikön ominaisuudessa. Tällä työlläni olen pyrkinyt parantamaan museon raportointia budjettivastuullisille sekä luomaan toimivan pohjan budjetointia varten. Työni teoriaosuus on pohjautunut alan kirjallisuuteen, jota on ollut kiitettävästi saatavilla.
Museon uudet taloushallinnon järjestelmät ovat olleet nyt käytössä vuodesta 2008. Vuoden 2010 lopussa investoimme vielä ostolaskujen kierrätysohjelmaan. Kehittämistavoitteeni mukaisesti kierrätysohjelman lisäpiirteenä olevaa arkistoa on hyödynnetty, mm. skannaamalla sinne kaikki museolle tulleet myönteiset rahoituspäätökset. Kehittämistyöni aikana olen tehnyt museon budjettivastuullisille ohjeet budjetin laatimista varten ja pitänyt henkilökunnalle talouskoulutusta.
Kehittämistyöni tuloksena olemme saaneet nykyisen budjetoinnin avulla museon rahoituksen riittämään. Oleellisinta on museon kannalta tärkeimpien tehtävien ja kustannuskohteiden arviointi ja priorisointi. Taloushallinnon ohjelmien osalta museolla on nyt käytössä tarkoituksenmukaiset ja museon taloutta palvelevat ohjelmat. Ohjelmiin on ollut mahdollista rakentaa erilaisia raportointipohjia eri käyttötarkoituksiin. Sisäisen laskennan kehittäminen on parantanut museon talouden seurantaa ja arviointia. Kun vielä kaikki budjettivastuulliset sisäistävät budjetin tärkeyden ja varsinkin sen noudattamisen, olemme menossa kohti oikeaa suuntaa. Palkintona tästä uurastuksesta saamme huomata niukkojenkin rahojen riittävän yhä paremmin, kun ne oikein käytetään.