Loihdin-työvälineen ja perinteisen ohjelmoinnin erot Android-sovellusten kehittämisessä
Lehtevä, Heidi (2012)
Lehtevä, Heidi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205076530
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205076530
Tiivistelmä
Android on tällä hetkellä suosittu käyttöjärjestelmä älypuhelimiin ja tablet-tietokoneisiin. Tämän insinöörityön tavoitteena oli tutkia perinteisen ohjelmoinnin ja Loihdin-nimisen työkalun eroja Android-sovellusta kehittäessä. Työ tehtiin yritykselle Adensy oy, joka on kehittämässä Loihdinta. Adensy oy myy verkkopohjaisia asiakkuudenhallintajärjestelmiä, jotka on kehitetty Loihtimella. Loihdinta on laajennettu luomaan asiakkuudenhallintasovelluksia Android-alustalle. Työssä keskityttiin tähän laajennokseen. Loihtimella voidaan kehittää sovelluksia ilman, että kehittäjän tarvitsee itse koodata.
Työ aloitettiin perehtymällä Android-käyttöjärjestelmään ja asioihin, joita kehittäjän on hyvä Androidista tietää. Tässä käytiin läpi sekä Android-järjestelmän toimintaa että Android-ohjelmoinnin rakennuspalikoita. Työssä huomioitiin myös Loihtimen malliperustaisuus. Loihdinta verrattiin nopean kehityksen malliin ja todettiin sen muistuttavan kyseisen menetelmän työkaluja.
Tutkimus toteutettiin luomalla kaksi samanlaista asiakkuudenhallintasovellusta. Toinen sovellus ohjelmoitiin käsin käyttämällä Eclipse-kehitysympäristöä ja toinen luotiin Loihdinta käyttäen. Sovelluksissa pitäydyttiin Loihtimen tarjoamien toimintojen rajoissa. Työvaiheissa pidettiin kirjaa niihin kuluneesta ajasta ja työn lopussa näitä vertaillaan.
Huomattiin, että Loihdin oli perinteistä ohjelmointia huomattavasti nopeampi. Nopeuteen vaikutti se, ettei kehittäjän tarvitse ohjelmoida eikä syntyneessä koodissa ole kirjoitusvirheitä eikä kehittäjän tarvitse suunnitella käyttöliittymää. Loihtimessa ei myöskään kehittäjän kokemuksella ollut vaikutusta kehitykseen kuluneeseen aikaan.
Todettiin, että Loihdin sopii erityisesti sellaisiin tilanteisiin, joissa sovellus pitää julkaista ja ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti. Sitä voi käyttää sekä kokemattomat että kokeneet kehittäjät, sillä sen käyttö ei vaadi ohjelmointiosaamista.
Työ aloitettiin perehtymällä Android-käyttöjärjestelmään ja asioihin, joita kehittäjän on hyvä Androidista tietää. Tässä käytiin läpi sekä Android-järjestelmän toimintaa että Android-ohjelmoinnin rakennuspalikoita. Työssä huomioitiin myös Loihtimen malliperustaisuus. Loihdinta verrattiin nopean kehityksen malliin ja todettiin sen muistuttavan kyseisen menetelmän työkaluja.
Tutkimus toteutettiin luomalla kaksi samanlaista asiakkuudenhallintasovellusta. Toinen sovellus ohjelmoitiin käsin käyttämällä Eclipse-kehitysympäristöä ja toinen luotiin Loihdinta käyttäen. Sovelluksissa pitäydyttiin Loihtimen tarjoamien toimintojen rajoissa. Työvaiheissa pidettiin kirjaa niihin kuluneesta ajasta ja työn lopussa näitä vertaillaan.
Huomattiin, että Loihdin oli perinteistä ohjelmointia huomattavasti nopeampi. Nopeuteen vaikutti se, ettei kehittäjän tarvitse ohjelmoida eikä syntyneessä koodissa ole kirjoitusvirheitä eikä kehittäjän tarvitse suunnitella käyttöliittymää. Loihtimessa ei myöskään kehittäjän kokemuksella ollut vaikutusta kehitykseen kuluneeseen aikaan.
Todettiin, että Loihdin sopii erityisesti sellaisiin tilanteisiin, joissa sovellus pitää julkaista ja ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti. Sitä voi käyttää sekä kokemattomat että kokeneet kehittäjät, sillä sen käyttö ei vaadi ohjelmointiosaamista.
