Koululaisen terveyden edistämisen kehittäminen kouluterveydenhuollon laatusuositusten mukaisesti

Abstract

Kouluterveydenhuollon laatusuositukset ohjaavat kuntien järjestämän kouluterveydenhuollon laadunhallintaa ja kehittämistyötä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata miten kouluterveydenhuollon laatusuositukset toteutuvat koululaisen terveyden edistämiseksi. Tutkimustehtävät olivat: miten kouluterveydenhuollon laatusuositukset toteutuvat terveydenhoitajien kokemana koululaisen terveyden edistämiseksi, mitä ehdotuksia terveydenhoitajilla on koululaisen terveyden edistämisen kehittämiseksi kouluterveydenhuollon laatusuositusten mukaisesti ja mitkä tekijät estävät terveydenhoitajien kokemana koululaisen terveyden edistämisen kehittämistä laatusuositusten mukaisesti.

Opinnäytetyön aineiston kerääminen suoritettiin kyselynä. Avoimen kyselyn kysymykset muodostettiin kouluterveydenhuollon laatusuositusten pohjalta. Opinnäytetyön tiedonantajia olivat Nurmijärven kunnan kouluterveydenhuollossa työskentelevät terveydenhoitajat. Kyselylomake toimitettiin 12 terveydenhoitajalle ja 10 palautti kyselyn. Aineisto analysoitiin aineisto-lähtöisellä kvalitatiivisella sisällönanalyysillä.

Opinnäytetyön tulosten mukaan kouluterveydenhuollon palvelujen suunnittelusta ja arvioinnista huolehtivat terveydenhoitajat. Kouluterveydenhuollon henkilöstöresurssit olivat aineiston mukaan riittämättömät. Tulosten mukaan kouluterveydenhuollon palveluista tiedotettiin oppilaalle, kotiin ja koululle. Koululaisen terveyden seuranta ei toteutunut vuosittain kuten kouluterveydenhuollon laatusuositukset ohjeistavat. Aineiston mukaan terveydenhoitajat arvioivat terveystarkastuksissa koululaisen terveyttä laaja-alaisesti. Yhteistyötä koululaisen terveyden edistämiseksi tehtiin sekä perheen kanssa että moniammatillisesti. Tulosten mukaan koululaisen hyvinvointiin koulussa kiinnitettiin huomiota. Keskeisinä kehittämishaasteina aineistosta nousivat kouluterveydenhuollon palvelujen suunnittelun yhteistyö ja kouluterveydenhuollon palvelujen arvioinnin kehittäminen. Kouluterveydenhuollon palveluiden tiedottamisen kehittämishaasteena nähtiin tiedottamisen säännöllisyys. Kouluterveydenhuollon resursseja arvioitaessa tulee tulosten mukaan kiinnittää huomiota riittävien terveydenhoitajan, lääkärin, kuraattorin ja psykologin palveluiden järjestämiseen sekä terveydenhoitajan työssä jaksamiseen. Koululaisen terveyden seurannan kehittämishaasteeksi nousi ammattihenkilöstön ja kodin yhteistyö. Koululaisen terveystiedon vahvistamisen kehittämishaasteena tuotiin esiin terveydenhoitajien ja koulun yhteistyö. Tulosten mukaan kouluympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Kouluterveydenhuollon kehittämisen esteitä kuvasivat kielteiset asenteet, riittämättömät resurssit, yhteistyön ongelmat ja tiedonkulun ongelmat.

Opinnäytetyön tulosten pohjalta laadittiin kouluterveydenhuollon kehittämissuunnitelma, jossa tuotiin esiin kehittämistä ja arviointia vaativia asioita. Jatkotutkimuksen aiheiksi nousivat kouluterveydenhuollon kehittämissuunnitelman arviointitutkimus, asiakastyytyväisyyskysely sekä koulun odotusten ja terveydenhoitajan työn yhteen sovittaminen.

Developing Pupils´ Health Promotion According to Quality Recommendations

The aim of the national Quality Recommendation is meant to be used as an instrument in drafting action plans for school health care at the municipal level, in which individual needs of municipalities can be taken into account. The purpose of this thesis was to describe how the Quality Recommendations are realized as pupils’ health promotion. The questions of the research experienced by public health nurse were: How are the Quality Recommendations realized? What are the challenges of developing pupils’ health promotion? Which factors prevent developing pupils’ health promotion?

The material for this thesis was gathered using questionnaires. The questionnaire included open questions based on Quality Recommendations. Informants of the thesis were public health nurses of the school health care in Nurmijärvi. The questionnaire was given to 12 public health nurses of which 10 were returned. The material was analyzed using a material-centered content analysis.

According to the results public health nurses were responsible for school health care planning and evaluation. The resources of school heath care were deficient. Pupils, parents and school were informed about school health services. Monitoring of pupils´ health was not realized as described in the Quality Recommendations. According to the results public health nurses monitored the pupils´ health extensively. Collaboration of the pupils´ health promotion was described. According to the results the pupils´ well-being at school was noticed. According to the results, collaboration planning and valuation of school health care needed developing. Giving information regularly was seen as the challenge of briefing. According to the results it is important to pay attention to sufficient services of public health nurse, physician, curator and psychologist and also the management of public health nurses. The challenge of monitoring pupils’ health was to improve collaboration between parents and professionals. The challenge of pupil´s health education was the collaboration between public health nurses and school. Some obstacles described were negative attitudes, lack of financial resources, difficulties in collaboration and difficulties in information.

Based on the results of this thesis an improvement plan of school health care was created. As themes for futher study rose an evaluation of the improvement plan, customer satisfaction inquiry and collaboration in the pupils’ health promotion.