Erityisryhmistä lähipäiväkotiin : - Tehostetun ja erityisen tuen lasten vanhempien käsityksiä inkluusiosta
Huttunen, Tiina; Anne Ravattinen (2012)
Huttunen, Tiina
Anne Ravattinen
Saimaan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097339
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097339
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli selvittää, millaisia toimenpiteitä tulisi toteuttaa, jotta inkluusio olisi mahdollinen ja kokevatko varhaiskasvatusikäisten tehostetun ja erityisen tuen lasten vanhemmat inkluusion tavoiteltavaksi vai vastustettavaksi asiaksi. Inkluusiolla tarkoitetaan esimerkiksi kaikkien lasten oikeutta olla samassa päiväkotiryhmässä lapsen vammasta tai sairaudesta riippumatta. Tutkimus toteutettiin tekemällä Webropol-ohjelmaa apuna käyttäen tutkimuslomake, johon laadittiin sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Tutkimuslomake lähetettiin Leijonaemot ry –vertaistukiryhmän kautta Leijonaemot ry:n jäsenille vastaamista varten. Eri puolilta Suomea tuli 33 vastausta. Saadut vastaukset teemoiteltiin hyödyntäen Päivi Pihlajan (2009, 148) tekemää luokitusta inkluusion purkamisesta erilaisiin osa-alueisiin (esimerkiksi osallisuus, yhteiset palvelut ja niihin pääsy ja emotionaaliset asenteet).
Saatujen vastausten perusteella vanhemmat suhtautuivat inkluusioon hyvin eri tavoin: osa kannatti inkluusion ajatusta, osa taas piti parempana omia erityisryhmiä tehostetun ja erityisen tuen lapsille. Myös lapseen suhtautuminen päiväkodissa vaihteli suuresti: osa vastaajista koki, että niin päiväkotiryhmän toiset lapset kuin päiväkodin henkilökuntakin hyväksyivät lapsen täysin, kun taas osa vastaajista kertoi lapsensa ryhmästä poissulkemisesta.
Päiväkotien aineelliset resurssit vaihtelivat vastausten mukaan suuresti. Osassa päiväkoteja oli vastaajien mielestä tarpeeksi koulutettua henkilökuntaa, ja lapselle kyettiin tarjoamaan tämän tarvitsemia tukitoimia, kun taas joissakin päiväkodeissa resurssit olivat niukemmat. Vastaajat toivoivat lapselleen päiväkodissa esimerkiksi lisää koulutettua henkilökuntaa, oman avustajan tai lapsen erityisyyden parempaa huomioimista. Osa vastaajista taas oli täysin tyytyväisiä lapsensa päivähoitoon eikä muuttaisi siinä mitään.
Opinnäytetyössä tutkittiin nimenomaan vanhempien näkemyksiä inkluusiosta. Mahdollisena jatkotutkimuksena voisi selvittää erilaisia tukimuotoja tarvitsevien lasten näkemyksiä inkluusiosta.
Saatujen vastausten perusteella vanhemmat suhtautuivat inkluusioon hyvin eri tavoin: osa kannatti inkluusion ajatusta, osa taas piti parempana omia erityisryhmiä tehostetun ja erityisen tuen lapsille. Myös lapseen suhtautuminen päiväkodissa vaihteli suuresti: osa vastaajista koki, että niin päiväkotiryhmän toiset lapset kuin päiväkodin henkilökuntakin hyväksyivät lapsen täysin, kun taas osa vastaajista kertoi lapsensa ryhmästä poissulkemisesta.
Päiväkotien aineelliset resurssit vaihtelivat vastausten mukaan suuresti. Osassa päiväkoteja oli vastaajien mielestä tarpeeksi koulutettua henkilökuntaa, ja lapselle kyettiin tarjoamaan tämän tarvitsemia tukitoimia, kun taas joissakin päiväkodeissa resurssit olivat niukemmat. Vastaajat toivoivat lapselleen päiväkodissa esimerkiksi lisää koulutettua henkilökuntaa, oman avustajan tai lapsen erityisyyden parempaa huomioimista. Osa vastaajista taas oli täysin tyytyväisiä lapsensa päivähoitoon eikä muuttaisi siinä mitään.
Opinnäytetyössä tutkittiin nimenomaan vanhempien näkemyksiä inkluusiosta. Mahdollisena jatkotutkimuksena voisi selvittää erilaisia tukimuotoja tarvitsevien lasten näkemyksiä inkluusiosta.