Metsästäjien näkemys metsähanhikannasta ja metsähanhen metsästyksestä Suomen riistakeskus Kainuun ja Oulun toimialueilla
Karppinen, Samuli (2012)
Karppinen, Samuli
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097137
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää metsästäjien hanhihavaintoja ja mielipiteitä metsähanhikannan tilasta ja sen metsästyksestä Suomen riistakeskus Kainuun ja Oulun toimialueilla. Vuonna 2010 metsähanhen metsästyksen aloitusajankohtaa siirrettiin Suomen riistakeskus Kainuun toimialueella syyskuun 1. päivään ja koko Oulun toimialueella syyskuun 10. päivään. Vuonna 2011 aloitusajankohtaa siirrettiin uudestaan riistakeskus Oulun toimialueen pohjoisosassa syyskuun 1. päivään ja eteläosassa syyskuun 17. päivään. Siirtojen tarkoituksena oli vähentää metsästyspainetta pesivää metsähanhikantaa kohtaan.
Työ toteutettiin kyselytutkimuksena. Vuonna 2010 kysely lähettiin kaikille metsästysseuroille riistakeskus Kainuun ja Oulun toimialueilla. Vastausprosentiksi muodostui Kainuussa 13,9 prosenttia ja Oulussa 20,8 prosenttia. Vuonna 2011 kysely lähettiin vain ensimmäiseen kyselyyn vastanneille. Vastausprosentiksi muodostui Kainuussa 56,4 prosenttia ja Oulussa 48,5 prosenttia. Aineisto syötettiin Excel-taulukko ohjelmaan, jolla tehtiin tarvittavat ristiintaulukoinnit. Suomen lintuatlaksen esitystapaa käyttäen asetettiin metsähanhihavainnot Suomen kartalle, MapInfo paikkatieto-ohjelmalla.
Metsähanhet lähtivät suurimmaksi osaksi ennen metsästyskauden alkua. Metsästäjiä oli vähemmän, kuin verrattuna aikaisempiin vuosiin. Metsästysajan siirtoon olivat erityisen tyytymättömiä Kainuun ja Oulun pohjoisosan vastaajat. Metsästysaika jäi vähäiseksi, hanhet olivat arempia ja hanhet muuttivat ennen metsästystä. Metsästyksen haluttiin alkavan niin Kainuun kuin Oulun alueilla elokuun 20. päivä. Houkutuskuvien käyttöä, pelloilta metsästystä sekä kasvanutta laulujoutsenkantaa pidettiin syinä metsähanhikannan taantumiseen.
Metsähanhihavainnoista on hankala tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä, sillä havaintoja on vain kahden vuoden ajalta. Havaintoja tehtiin eniten ennen syyskuun 1. päivää ja syksyn edetessä havaintojen määrät vähenivät. Havainnot sijoittuivat pääsääntöisesti tunnetuille pesimäalueille. Kainuun ja Oulun pohjoisosan vastaajista suurin osa ei nähnyt metsästysajan siirtoa ratkaisuna taantuvaan taigametsähanhikantaan.
Rauhoitusalueiden lisääminen, houkutuskuvien käytön sekä pelloilta metsästyksen kieltäminen ja metsähanhen rauhoitus nousivat ehdotuksiksi taantuvan metsähanhikannan auttamiseksi.
Työ toteutettiin kyselytutkimuksena. Vuonna 2010 kysely lähettiin kaikille metsästysseuroille riistakeskus Kainuun ja Oulun toimialueilla. Vastausprosentiksi muodostui Kainuussa 13,9 prosenttia ja Oulussa 20,8 prosenttia. Vuonna 2011 kysely lähettiin vain ensimmäiseen kyselyyn vastanneille. Vastausprosentiksi muodostui Kainuussa 56,4 prosenttia ja Oulussa 48,5 prosenttia. Aineisto syötettiin Excel-taulukko ohjelmaan, jolla tehtiin tarvittavat ristiintaulukoinnit. Suomen lintuatlaksen esitystapaa käyttäen asetettiin metsähanhihavainnot Suomen kartalle, MapInfo paikkatieto-ohjelmalla.
Metsähanhet lähtivät suurimmaksi osaksi ennen metsästyskauden alkua. Metsästäjiä oli vähemmän, kuin verrattuna aikaisempiin vuosiin. Metsästysajan siirtoon olivat erityisen tyytymättömiä Kainuun ja Oulun pohjoisosan vastaajat. Metsästysaika jäi vähäiseksi, hanhet olivat arempia ja hanhet muuttivat ennen metsästystä. Metsästyksen haluttiin alkavan niin Kainuun kuin Oulun alueilla elokuun 20. päivä. Houkutuskuvien käyttöä, pelloilta metsästystä sekä kasvanutta laulujoutsenkantaa pidettiin syinä metsähanhikannan taantumiseen.
Metsähanhihavainnoista on hankala tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä, sillä havaintoja on vain kahden vuoden ajalta. Havaintoja tehtiin eniten ennen syyskuun 1. päivää ja syksyn edetessä havaintojen määrät vähenivät. Havainnot sijoittuivat pääsääntöisesti tunnetuille pesimäalueille. Kainuun ja Oulun pohjoisosan vastaajista suurin osa ei nähnyt metsästysajan siirtoa ratkaisuna taantuvaan taigametsähanhikantaan.
Rauhoitusalueiden lisääminen, houkutuskuvien käytön sekä pelloilta metsästyksen kieltäminen ja metsähanhen rauhoitus nousivat ehdotuksiksi taantuvan metsähanhikannan auttamiseksi.