"Kyllä niistä selviää opetelemalla" : Enemmmän tukea tarvitsevat opiskelijat tutkinnossa
Tihinen, Heli; Koskela, Esa (2012)
Tihinen, Heli
Koskela, Esa
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205137891
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205137891
Tiivistelmä
Opinnäytetyössämme tutkimme, miten kehitysvammainen opiskelija selviytyy tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja millaisia haasteita se tuo opiskelijalle ja opetushenkilöstölle. Ammattiopisto Luovissa vähennetään valmentava II koulutusta ja tutkintotavoitteista koulutusta ollaan lisäämässä. Kehitysvammaisia tullaan entistä enemmän ohjaamaan tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Tutkimme aihetta, koska se on täällä hetkellä Ammattiopisto Luovissa ajankohtainen asia. Tutkimukselle oli tilausta Ammattiopisto Luovin puolesta.
Tutkimus toteutettiin opiskelijoiden osalta kvalitatiivisin menetelmin eli tutkimusotteena oli laadullinen tutkimus. Tiedonkeruutavoista hyödynnettiin teemahaastattelua, jonka avulla selvitettiin, mitä kehitysvammaiset ajattelevat tutkintokoulutuksesta ja valmentava 2 koulutuksesta ja kokevatko he tärkeänä opiskella tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Henkilökunnalta kerättiin tietoa webropol-kyselyllä. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään vastauksia siihen, miten henkilökunta kokee muutoksen ja mitä haasteita he kokevat kehitysvammaisen selviytymiseen tutkintotavoitteisessa koulutuksessa.
Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui kolme kehitysvammaista opiskelijaa ja he opiskelevat tällä hetkellä ammattiopisto luovissa tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Toinen kohderyhmä oli valmentava 2 henkilökunta ja ammattiopisto luovin johtohenkilökuntaa.
Kehitysvammaisten opiskelijoiden haastatteluissa nousi esiin tutkinto-opiskelun myötä lisääntynyt opintojen haasteellisuus. He kokivat koulutuksen itselleen ammatillisesti tarpeelliseksi ja olivat ylpeitä siitä, että olivat päässeet opiskelemaan tutkintoa. Käytäntöpainotteinen opiskelu oli opiskelijoiden mielestä paras vaihtoehto oppia ja todelliset työympäristöt tarjoavat parhaat mahdollisuudet oppimiselle.
Henkilökunnan vastauksissa oltiin huolissaan opetuksen yksilöllisyydestä ja joustavuudesta. Saako opiskelija tukea ja ohjausta tutkinto-opiskelussa riittävästi niihin asioihin mihin tarvitsee? Huolissaan oltiin myös siitä, antaako tutkintonimike opiskelijalle ja hänen perheelleen väärän kuvan opiskelijan osaamisesta. Valmistuttuaan opiskelijalla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia työelämässä ”normaaleihin” työntekijöihin verrattaessa. Kehitysvammaisen henkilön kyvykkyys ja taidolliset valmiudet rajoittavat työllistymistä ja työelämässä toimimista.
Tutkimus toteutettiin opiskelijoiden osalta kvalitatiivisin menetelmin eli tutkimusotteena oli laadullinen tutkimus. Tiedonkeruutavoista hyödynnettiin teemahaastattelua, jonka avulla selvitettiin, mitä kehitysvammaiset ajattelevat tutkintokoulutuksesta ja valmentava 2 koulutuksesta ja kokevatko he tärkeänä opiskella tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Henkilökunnalta kerättiin tietoa webropol-kyselyllä. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään vastauksia siihen, miten henkilökunta kokee muutoksen ja mitä haasteita he kokevat kehitysvammaisen selviytymiseen tutkintotavoitteisessa koulutuksessa.
Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui kolme kehitysvammaista opiskelijaa ja he opiskelevat tällä hetkellä ammattiopisto luovissa tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Toinen kohderyhmä oli valmentava 2 henkilökunta ja ammattiopisto luovin johtohenkilökuntaa.
Kehitysvammaisten opiskelijoiden haastatteluissa nousi esiin tutkinto-opiskelun myötä lisääntynyt opintojen haasteellisuus. He kokivat koulutuksen itselleen ammatillisesti tarpeelliseksi ja olivat ylpeitä siitä, että olivat päässeet opiskelemaan tutkintoa. Käytäntöpainotteinen opiskelu oli opiskelijoiden mielestä paras vaihtoehto oppia ja todelliset työympäristöt tarjoavat parhaat mahdollisuudet oppimiselle.
Henkilökunnan vastauksissa oltiin huolissaan opetuksen yksilöllisyydestä ja joustavuudesta. Saako opiskelija tukea ja ohjausta tutkinto-opiskelussa riittävästi niihin asioihin mihin tarvitsee? Huolissaan oltiin myös siitä, antaako tutkintonimike opiskelijalle ja hänen perheelleen väärän kuvan opiskelijan osaamisesta. Valmistuttuaan opiskelijalla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia työelämässä ”normaaleihin” työntekijöihin verrattaessa. Kehitysvammaisen henkilön kyvykkyys ja taidolliset valmiudet rajoittavat työllistymistä ja työelämässä toimimista.