ENERGIAPUUN TILAVUUDEN PINO- JA HAKEMITTAUKSEN VÄLISEN MUUNTOKERTOIMEN TARKENNUS

Abstract

Tässä opinnäytetyössä käsitellään energiapuun ja siitä saatavan metsähakkeen välistä tilavuuden suhdetta. Työssä esitellään energiapuun ja hakkeen tilavuuden mittauksessa käytettäviä menetelmiä sekä tarkastellaan tilavuuksien välisiä keskinäisiä suhteita ja muuttujia.

Tutkimusongelmana oli selvittää pinomitatun energiapuun ja siitä haketettavan hakkeen välinen muuntokerroin. Tutkimuksessa käytettävä aineisto koottiin toimeksiantajan puunhankintaa koskevista tiedoista. Lisäksi ongelmaa lähestyttiin järjestämällä haketuskoe.

Tutkimusmenetelminä käytettiin aineiston ristiintaulukointia, luokittelua halutuin perustein sekä keskiarvotestejä. Tulosten pohjalta luotiin kuvaajat ja mallit, joiden avulla selvitettiin muuntokertoimien vaihtelua energiapuun ja hakkeen tilavuuden välillä.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että yleisesti käytettyjä muuntokertoimia ei voida käyttää sellaiseen toimeksiantajan puunhankinnassa. Tulosten pohjalta saadut kertoimet poikkesivat merkittävästi yleisesti käytetyistä kertoimista. Tilavuuden mittaustarkkuutta on parannettava, sekä saatuja muuntokertoimia on sovellettava puunhankintaan tapauskohtaisesti.

This thesis examnies the ratio of volume between energy wood and forest chips. This work portrays the methods used in measurement of volume of forest chips and energy wood and it also examines mutual variables and relations of volume between energy wood and forest chips.

The Research problem was to find out the conversion factor between stacked measured energy wood and forest chips refined from that wood. The Material used in the research was collected from the client´s data concerning wood supply. In addition, the research problem was approached by conducting a wood chipping test.

The Research methods used were cross tabulation, classification by wanted premises and mean value tests. Graphs and models to explain the variation of conversion factors between energy wood and woodchips were based on these results.

The results showed that the generally used conversion factors cannot be used directly in the client´s wood supply. Conversion factors gained from the results differed greatly from generally used factors. Accuracy of volume measurement needs to be improved and conversion factors gained from the results need to be applied to wood supply case by case.