Vanhusasiakkaan kotiuttaminen Ilveskodista

Abstract

Vanhusten määrän kasvaessa ja kotihoidon lisääntyessä on lisääntynyt tarve kehittää Ilveskodin ja kotihoidon yhteistyötä.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Ilveskodin kotiuttamisprosessin onnistumista kotihoidon työntekijöiden kuvaamana, saada ehdotuksia yhteistyön kehittämiseksi sekä selvittää, näkyykö laitoskuntoutusjakson vaikuttavuus asiakkaan arjessa.

Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa siitä, kuinka Ilveskodin kotiutus käytännössä onnistuu ja kuinka laitoskuntoutuksen vaikuttavuus näkyy asiakkaiden arjen toimintakyvyssä.

Opinnäytetyössä käytettiin rinnakkain sekä määrällistäettä laadullista lähestymistapaa. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kotiutuvien asiakkaiden mukana kotihoidoon laitettavaa kyselylomaketta. Kyselyn kohderyhmänä olivat kotihoidon työntekijät ja omaishoitajat, jotka vastaanottavat Ilveskodista kotiutuvan asiakkaan. Vastauksia saatiin yhteensä 24 kappaletta, ja aineisto analysoitiin manuaalisesti sekä sisällön analyysin avulla.

Kyselytutkimuksen perusteella kotiuttamisen onnistuminen oli vaihtelevaa ja vastauksien mukaan havaittiin puutteita tiedonkulussa. Opinnäytetyössä saatiin ehdotuksia yhteistyön parantamiseksi sekä todettiin, että laitoskuntoutusjaksot parantavat asiakkaiden virkeyttä ja siten toimintakykyä arjessa.

Jatkotutkimuksen haasteena on uusia kyselytutkimus sen jälkeen, kun yhteistyötä ja tiedonkulkua Ilveskodin ja kotihoidon välillä on parannettu.

ABSTRACT

The purpose and aims of the Bachelor’s thesis were to find out how successful the discharge process from Ilveskoti was. The starting point for the work was the homecare point of view. The main focus was to develop the co-operation between Ilveskoti and homecare and to find out how the rehabilitation period shows in the activity of daily living.

The theoretical basis of the thesis consisted of source material and gathered information. The method used for gathering information was a questionnaire and the material was analyzed by using a qualitative analysis method.

Based on the collected material the success of the discharge process varied and there were deficiencies in the flow of information. The conclusion was that the co-operation between Ilveskoti and home care really needs to be developed. According to the results of the research, the rehabilitation period improved the elderly people’s daily living, they were energetic and spontaneous in daily living.