Työhyvinvointi terveysalalla : - Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla terveysalan työntekijöiden työhyvinvointia edistäviä menetelmiä. Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen valittujen tutkimusten tulosten perusteella määritellään, millaiset työhyvinvointia edistävät menetelmät on todettu tutkimusten mukaan vaikuttaviksi. Tavoitteena on selvittää, millä keinoin terveysalan työntekijöiden työhyvinvointia voidaan konkreettisesti edistää niin yksilö- kuin työyhteisötasolla.

Haku tehtiin 2008-2011 julkaistuihin tutkimuksiin ja The Cochrane Library -, Cinahl (Ebsco)- ja Medic-tietokantoista saatiin 3656 artikkeliviitettä. Haettuja tutkimuksia löytyi kaksi RCT-tutkimusta ja viisi systemaattista kirjallisuuskatsausta. Laadunarviointiin käytettiin van Tulderin menetelmää ja CASP -arviointia.

Opinnäytetyössä saatujen tulosten perusteella näyttää siltä, että työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa positiivisesti seuraavien menetelmien kautta: joustavat työaikakäytännöt, vertaistuki, liikunta ja preventiiviset interventiot, mutta niiden vaikuttavuutta ei ole tutkittu. Johtopäätöksenä opinnäytetyössä on se, että vaikuttavuustutkimuksia työhyvinvoinnista terveysalalla ei ole riittävästi, jotta sen perusteella voitaisiin kehittää terveysalan työpaikkojen ja työntekijöiden työhyvinvointia.

The purpose of this study was to determine the kinds of methods that would promote the well-being at work in health care. This was done by means of a systematic literature review. The studies found by means of a systematic literature review help to determine what kind of work well-being methods have been found to be effective. The aim of this study was to examine by what means work well-being in health care could be promoted in practice.

A search was conducted with studies published in 2008-2011. As a result 3656 references were retrieved from The Cochrane Library -, Cinahl (Ebsco) - and Medic- databases. Of the studies two were randomized controlled trials and five were systematic literature reviews. The quality of the studies was assessed with the van Tulder Quality Scale and Critical Appraisal Skills Programme (CASP).

Based on the results, there are some methods that affect work well-being in a positive way. These are, for example, flexible working hours, peer support, exercise and preventive interventions. How-ever, there is still no research of their effectiveness. As a conclusion it can be stated that there is yet an insufficient amount of impact research on work well-being so as to give an answer to how to develop work well-being among employees or work places.