Kävijätutkimus - Raahe Festival & Raahen Rantajatsit
Häkkinen, Heidi (2012)
Häkkinen, Heidi
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205188722
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205188722
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia kävijätutkimuksen keinoin vuoden 2011 Raahe Festival- musiikkifestivaalin sekä Rantajatsit - jazzmusiikkitapahtuman yleisöjä. Tutkimuksen tavoitteena on kerätä tietoa festivaaliyleisöistä sekä antaa työkaluja tapahtumien kehitystyöhön tulevaisuudessa. Tutkimus
toteutettiin yhteistyössä festivaaliorganisaatioiden sekä Raahen kaupungin kanssa.
Kävijätutkimuksessa kartoitettiin tapahtumien kävijäprofiileja pyrkimyksenä parantaa organisaatioiden yleisötuntemusta. Tavoitteena oli myös selvittää markkinoinnin kohdentumista sekä tutkia tapahtumien
taloudellista vaikuttavuutta paikkakunnallaan Raahessa. Erilaisuudestaan huolimatta tapahtumat ovat hyvin yhteistyöhaluisia ja tutkimuksen yksi tausta-ajatuksista olikin selvittää, millaisia yhteistyömahdollisuuksia näillä kahdella tapahtumaorganisaatiolla voisi olla.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin lomakekyselynä. Kummankin tapahtuman aineisto kerättiin samalla lomakkeella tarjoten sitä joka kymmenelle tapahtumaan saapuvalle kävijälle: Raahe Festival 30.6.–2.7.2011 ja Rantajatsit 28.7.–30.7.2011. Vastauksia kerääntyi lopulta 539 kappaletta.Raahe Festivalin osuus oli 347 lomaketta ja Rantajatsien 192 lomaketta.
Tutkimustulokset osoittivat, että molemmat festivaalit keräävät ympärilleen hyvin eri-ikäisiä kävijöitä ympäri Suomen. Naisten osuus molemmissa tapahtumissa on kaksinkertainen miesten määrään verrattuna. Tutkimus osoitti myös, että kumpikin tapahtuma kerää puolet kävijöistään Raahen alueen ulkopuolelta.
Tiedonsaantivertailun tuloksena selvisi, että tehokkain tapahtumien markkinointikeino Raahessa, on ylivoimaisesti lehtimarkkinointi. Kaksi kolmesta kävijästä oli havainnut paikallislehtimarkkinoinnin kummassakin tapahtumassa. Tapahtumien omat internet-sivut olivat olleet myös ahkerassa käytössä etsittäessä tietoa tapahtumista ja myös tiedonsaanti ystävältä oli yleistä.
Tapahtumien taloudellista vaikuttavuutta paikkakunnalla mitattiin selvittämällä yleisön rahankulutusta
liikkumiseen ja oheispalveluihin tapahtumien aikana. Tutkimuksen mukaan Raahe Festivalin yleisö jätti
kaupungin talouselämään arviolta 720 000 €, josta ulkopaikkakuntalaisten osuus on keskimäärin
324 000 €. Rantajatsien yleisö kulutti liikkumiseen ja oheispalveluihin tapahtuman aikana Raahen kaupunginalueella keskimäärin 314 000 €, josta ulkopaikkakuntalaisten osuus on arviolta 147 000 €.
Tutkimuksen yhteenvetona voidaan sanoa, että tapahtumilla on vankka jalansija Raahessa. Kävijätyytyväisyys on korkea ja ihmiset löytävät paikalle kauempaakin. Lisääntynyt yleisötuntemus auttaa organisaatioita tapahtumien kehitystyössä tulevaisuudessa. Tutkimus osoitti myös, että tapahtumien olemassaolosta on sekä imagollista että taloudellista hyötyä Raahen kaupungille.
Tämä kävijätutkimus on ensimmäinen Raahessa toteutettu kulttuuritapahtumien kävijätutkimus, josta toivon olevan hyötyä myös muille alueen kulttuuritoimijoille.
toteutettiin yhteistyössä festivaaliorganisaatioiden sekä Raahen kaupungin kanssa.
Kävijätutkimuksessa kartoitettiin tapahtumien kävijäprofiileja pyrkimyksenä parantaa organisaatioiden yleisötuntemusta. Tavoitteena oli myös selvittää markkinoinnin kohdentumista sekä tutkia tapahtumien
taloudellista vaikuttavuutta paikkakunnallaan Raahessa. Erilaisuudestaan huolimatta tapahtumat ovat hyvin yhteistyöhaluisia ja tutkimuksen yksi tausta-ajatuksista olikin selvittää, millaisia yhteistyömahdollisuuksia näillä kahdella tapahtumaorganisaatiolla voisi olla.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin lomakekyselynä. Kummankin tapahtuman aineisto kerättiin samalla lomakkeella tarjoten sitä joka kymmenelle tapahtumaan saapuvalle kävijälle: Raahe Festival 30.6.–2.7.2011 ja Rantajatsit 28.7.–30.7.2011. Vastauksia kerääntyi lopulta 539 kappaletta.Raahe Festivalin osuus oli 347 lomaketta ja Rantajatsien 192 lomaketta.
Tutkimustulokset osoittivat, että molemmat festivaalit keräävät ympärilleen hyvin eri-ikäisiä kävijöitä ympäri Suomen. Naisten osuus molemmissa tapahtumissa on kaksinkertainen miesten määrään verrattuna. Tutkimus osoitti myös, että kumpikin tapahtuma kerää puolet kävijöistään Raahen alueen ulkopuolelta.
Tiedonsaantivertailun tuloksena selvisi, että tehokkain tapahtumien markkinointikeino Raahessa, on ylivoimaisesti lehtimarkkinointi. Kaksi kolmesta kävijästä oli havainnut paikallislehtimarkkinoinnin kummassakin tapahtumassa. Tapahtumien omat internet-sivut olivat olleet myös ahkerassa käytössä etsittäessä tietoa tapahtumista ja myös tiedonsaanti ystävältä oli yleistä.
Tapahtumien taloudellista vaikuttavuutta paikkakunnalla mitattiin selvittämällä yleisön rahankulutusta
liikkumiseen ja oheispalveluihin tapahtumien aikana. Tutkimuksen mukaan Raahe Festivalin yleisö jätti
kaupungin talouselämään arviolta 720 000 €, josta ulkopaikkakuntalaisten osuus on keskimäärin
324 000 €. Rantajatsien yleisö kulutti liikkumiseen ja oheispalveluihin tapahtuman aikana Raahen kaupunginalueella keskimäärin 314 000 €, josta ulkopaikkakuntalaisten osuus on arviolta 147 000 €.
Tutkimuksen yhteenvetona voidaan sanoa, että tapahtumilla on vankka jalansija Raahessa. Kävijätyytyväisyys on korkea ja ihmiset löytävät paikalle kauempaakin. Lisääntynyt yleisötuntemus auttaa organisaatioita tapahtumien kehitystyössä tulevaisuudessa. Tutkimus osoitti myös, että tapahtumien olemassaolosta on sekä imagollista että taloudellista hyötyä Raahen kaupungille.
Tämä kävijätutkimus on ensimmäinen Raahessa toteutettu kulttuuritapahtumien kävijätutkimus, josta toivon olevan hyötyä myös muille alueen kulttuuritoimijoille.