Visuaalinen ilme potilaslähtöisen sairaalan erikoissairaanhoidon potilashuoneeseen -potilaslähtöisesti
Rouhiainen, Minna (2012)
Rouhiainen, Minna
Lahden ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158414
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158414
Tiivistelmä
Väestö Suomessa vanhenee ja asettaa kovia paineita terveydenhuollolle. Sairaaloita saneerataan ja laajennetaan
vastaamaan muuttuneita tarpeita. Tämä opinnäytetyö koskee Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (TAYS) mittavan
sairaalalaajennushankkeen Tuki- ja Liikuntaelinsairaiden (TULES) -osaston potilashuoneita. Projektia ohjaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP), joka toimii TAYS:in terveyspalvelujen tuottajana. Sairaalahankkeen strategia on potilaslähtöisyys.
Suomalaisen terveydenhoidon ytimen muodostavat tällä hetkellä 1950 – 1970 luvuilla valmistuneet keskussairaalat.
“Amerikkalaisen Jan Malkinin mukaan 1940-luvun puolivälistä 1980-luvulle sairaalasuunnittelussa vallitsi toiminnallisuuden korostamisen aikakausi. Tärkeimmät tavoitteet olivat uuden teknologian sovittaminen sairaalarakennuksiin, henkilökunnan työn tehokkuus, kustannusten hallinta, hyvä hygienia ja ergonomia.
Vähemmän huomiota kiinnitettiin luonnonvaloon,ikkunanäkymiin, tilojen muotoon ja jäsentelyyn, viihtyisyyteen ja väreihin. Vasta 1980-luvun puolivälissä hoitoympäristöjen viihtyisyyteen alettiin panostaa enemmän esim. Suomessa. Sen jälkeenkin kehitys on ollut yleisesti ottaen hidasta.”
Edellisen tutkimustiedon valossa oli aiheellista kysyä:
Onko potilaiden ääntä kuultu potilashuoneiden viihtyvyyttä suunniteltaessa Suomessa?
Tutustumalla viimeaikaisien sairaalasaneeraus- ja laajennushankkeiden tutkimuksiin, totesin, että potilaita on kuultu hyvin vähän tai vain siinä määrin, että tutkimustuloksia ei voi suoraan hyödyntää tules-potilashuoneiden suunnittelussa.
Oli perusteltua tehdä käyttäjälähtöinen tutkimus; potilaskysely ennen varsinaiseen suunnittelutyöhön ryhtymistä.
Kyselyssä potilaat vastasivat 15:eentoista kysymykseen aihepiireinä mm. nykyinen huone, muutostarpeet huoneessa, värit, materiaalit, valaistus, ilmanvaihto, akustiikka, kalusteiden sijoittelu, ikkunanäkymät, yksityisyys/yksinäisyys ja viihtyisyys. Kysymyksien tukena oli Tikkurilan Tunne värikartta ja 3-sivuinen kuvakollaasi hyvin erilaisista potilashuoneista maailmalta.
Avoimet vastaukset kategorioin aihepiireittäin erivärisiksi korteiksi, jotka on esitelty kohdassa 5. Potilasnäkökulma.
Ennen vastauksien hyödyntämistä suunnittelussa, oli suunnittelijan “seulottava” ne suunnittelun reunaehtojen puitteissa. Reunaehtoja ovat sairaalainstituution/TAYS:in tavoitteet ja rajoitteet unohtamatta Suomen Rakennusmääräyskokoelman (RakMK), Rakennustietosäätiön (RT) ja Invalidiliiton esteettömyysoppaan määräyksiä, ohjeita ja säädöksiä.
“Seulan” läpikäyneitä tutkimustuloksia on analysoitu suunnitelmien yhteydessä.
vastaamaan muuttuneita tarpeita. Tämä opinnäytetyö koskee Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (TAYS) mittavan
sairaalalaajennushankkeen Tuki- ja Liikuntaelinsairaiden (TULES) -osaston potilashuoneita. Projektia ohjaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP), joka toimii TAYS:in terveyspalvelujen tuottajana. Sairaalahankkeen strategia on potilaslähtöisyys.
Suomalaisen terveydenhoidon ytimen muodostavat tällä hetkellä 1950 – 1970 luvuilla valmistuneet keskussairaalat.
“Amerikkalaisen Jan Malkinin mukaan 1940-luvun puolivälistä 1980-luvulle sairaalasuunnittelussa vallitsi toiminnallisuuden korostamisen aikakausi. Tärkeimmät tavoitteet olivat uuden teknologian sovittaminen sairaalarakennuksiin, henkilökunnan työn tehokkuus, kustannusten hallinta, hyvä hygienia ja ergonomia.
Vähemmän huomiota kiinnitettiin luonnonvaloon,ikkunanäkymiin, tilojen muotoon ja jäsentelyyn, viihtyisyyteen ja väreihin. Vasta 1980-luvun puolivälissä hoitoympäristöjen viihtyisyyteen alettiin panostaa enemmän esim. Suomessa. Sen jälkeenkin kehitys on ollut yleisesti ottaen hidasta.”
Edellisen tutkimustiedon valossa oli aiheellista kysyä:
Onko potilaiden ääntä kuultu potilashuoneiden viihtyvyyttä suunniteltaessa Suomessa?
Tutustumalla viimeaikaisien sairaalasaneeraus- ja laajennushankkeiden tutkimuksiin, totesin, että potilaita on kuultu hyvin vähän tai vain siinä määrin, että tutkimustuloksia ei voi suoraan hyödyntää tules-potilashuoneiden suunnittelussa.
Oli perusteltua tehdä käyttäjälähtöinen tutkimus; potilaskysely ennen varsinaiseen suunnittelutyöhön ryhtymistä.
Kyselyssä potilaat vastasivat 15:eentoista kysymykseen aihepiireinä mm. nykyinen huone, muutostarpeet huoneessa, värit, materiaalit, valaistus, ilmanvaihto, akustiikka, kalusteiden sijoittelu, ikkunanäkymät, yksityisyys/yksinäisyys ja viihtyisyys. Kysymyksien tukena oli Tikkurilan Tunne värikartta ja 3-sivuinen kuvakollaasi hyvin erilaisista potilashuoneista maailmalta.
Avoimet vastaukset kategorioin aihepiireittäin erivärisiksi korteiksi, jotka on esitelty kohdassa 5. Potilasnäkökulma.
Ennen vastauksien hyödyntämistä suunnittelussa, oli suunnittelijan “seulottava” ne suunnittelun reunaehtojen puitteissa. Reunaehtoja ovat sairaalainstituution/TAYS:in tavoitteet ja rajoitteet unohtamatta Suomen Rakennusmääräyskokoelman (RakMK), Rakennustietosäätiön (RT) ja Invalidiliiton esteettömyysoppaan määräyksiä, ohjeita ja säädöksiä.
“Seulan” läpikäyneitä tutkimustuloksia on analysoitu suunnitelmien yhteydessä.