Matka vanhemmuuteen -perhevalmennuksen uudistaminen Euran terveyskeskuksessa

Abstract

MATKA VANHEMMUUTEEN – PERHEVALMENNUKSEN UUDISTAMINEN EURAN TERVEYSKESKUKSESSA

Satola, Veera Satakunnan ammattikorkeakoulu Ylempi AMK Terveyden edistämisen koulutusohjelma Toukokuu 2012 Ohjaaja: Liimatainen-Ylänne, Elina Sivumäärä: 128 Liitteitä: 8

Asiasanat: perhevalmennus, kehittäminen, toimintatutkimus, terveyden edistäminen ______________________________________________________________ Kehittämishankkeen aiheena oli perhevalmennuksen uudistaminen Euran terveyskeskuksessa. Kehittämishanke toteutettiin toimintatutkimuksena. Kehittämishankkeen tarkoitus oli kehittää Euran terveyskeskukseen uusi perhevalmennusmalli. Kehittämishankeen pitkän ajan tavoitteena on juurruttaa uusi perhevalmennusmalli käytäntöön.

Uutta perhevalmennusmallia lähdettiin tekemään toimintatutkimukselle tyypillisien syklien mukaan. Perhevalmennusmallin kehittämisessä huomioitiin koko kehittämishankkeen ajan toimintatutkimuksen avainasiat; interventio, käytännönläheisyys, osallistavuus ja reflektiivisyys. Reflektiivisyys muodostui keskeiseksi asiaksi tässä kehittämishankkeessa. Kehittämishankkeen tuloksena saatiin toimintaa parantamaan uusi perhevalmennusmalli. Kehittämishanke eteni viiden erillisen syklin kautta, jotka täydensivät toisiaan. Jokainen sykli sisälsi neljä vaihetta, joiden kautta siirryttiin aina seuraavaan sykliin. Sykleistä muodostui eteenpäin kehittyvä toiminta.

Ensimmäinen sykli perhevalmennusmallin kehittämisessä oli esiselvityksen asetusten ja suositusten perusteella esiin nousseiden asioiden yhteen kokoaminen. Tässä syklissä perhevalmennusmallille luotiin päätavoitteet ja valmennuksen pääsisällöt. Toisessa syklissä esiselvityksessä käytetyistä tutkimuksista ja kirjallisuudesta nostettiin esiin tärkeimpiä sisältöjä, joiden pohjalta perhevalmennuksen teemat löydettiin. Kolmannessa syklissä päätavoitteiden ja – sisältöjen sekä kehittämishankkeeseen mukaan nostettujen eri paikkakuntien perhevalmennusmallien avulla tehtiin perhevalmennusmallille runko. Neljännessä syklissä perhevalmennusmallia kehitettiin kyselyn avulla. Kyselyyn otettiin mukaan kolme nykyistä perhevalmennusryhmää ja kyselylomakkeen avulla heiltä kysyttiin mielipiteitä nykyisestä valmennuksesta ja kehittämisehdotuksia uuteen perhevalmennusmalliin. Viidennessä syklissä luotiin lopullinen perhevalmennusmalli.

Yhtenä kehittämisehdotuksena perhevalmennusmallia tulisi kokeilla käytännössä muutaman kerran, jonka jälkeen sitä voisi kehittää paremmin vastaamaan asiakkaiden toiveita. Mallia tulisi arvioida niin asiakkaiden kuin sen toteuttajienkin näkökulmasta. Toisena kehittämisehdotuksena malliin tulisi tehdä ja koota yhteen sen sisältämät materiaalit ja tarvikkeet. Kolmantena kehittämisehdotuksena mallia voisi arvioida ja kehittää vuosittain, sen toteuttamisesta vastaisi erillinen perhevalmennuksesta vastaava työryhmä.

JOURNEY TO PARENTHOOD - REFORMING FAMILY COACHING AT EURA HEALTH CARE CENTRE

Satola, Veera Satakunta University of Applied Sciences Master’s degree Degree Programme of Health Promotion May 2012 Supervisor: Liimatainen-Ylänne, Elina Pages: 128 Attachments: 8

Keywords: family coaching, development, action research, health promotion ______________________________________________________________ The theme of the development project was reforming family coaching at Eura health care centre. The development project was implemented as action research. The purpose was to set up a new family coaching model for Eura health care centre. The long-term aim of the project is to establish the new family coaching model in practice.

The starting point of the new family coaching model was based on cycles, typical of action research. Throughout the project while developing the family coaching model, the key issues of action research were taken into account: intervention, practicality, participation and reflection. Reflection emerged as a key factor in this development project. As a result of the project, a new family coaching model was achieved to improve operation. The project progressed through five separate cycles that complemented each other. Each cycle included four phases: once a phase was completed, the project would proceed to the next. The cycles made up progressive operation.

The first cycle in developing the family coaching model comprised gathering together issues that had arisen based on the settings and recommendations of preliminary charting. During this cycle, the main goals and contents of coaching were defined for the model. In the second cycle, the most important contents were elicited from studies and literature used in the preliminary charting, which where then used as the basis for finding the themes for family coaching. In the third cycle, a framework was drawn up for the family coaching model with the help of the main goals and contents and the coaching models used in other cities involved in the development project. In the fourth cycle, the model was improved with the help of a survey. The survey was targeted at three groups taking part in current family coaching. A questionnaire was used to find out their opinions about current coaching and suggestions for improvements for the new family coaching model. In the fifth cycle, the final family coaching model was created.

One suggestion for development is that the family coaching model should be tried out in practice for a few times, after which it could be improved so as to be better able to meet clients’ expectations. The model should be evaluated from the viewpoint of clients as well as those implementing it. A second suggestion for development is that the model should include all the material and equipment needed. A third suggestion is that the model should be evaluated and developed on an annual basis; the implementation of this should be the responsibility of a separate working group.