UUDEN ENNAKKORAIVAUSOHJEEN JA TYÖVAIKEUSLUOKITTELUN KÄYTTÖÖNOTTO METSÄ GROUPIN HARVENNUSKOHTEILLA

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin uutta ennakkoraivausmenetelmää, eli niin sanottua näkemäraivausta ja työvaikeusluokitteluohjeen käyttöönottoa. Tausta-aineistona opinnäytetyössä käytettiin tutkimuksia, joissa on käsitelty alikasvoksen vaikutusta koneellisen korjuun toteutuksessa ja useita muita tutkimuksia, joilla tuettiin tutkimuksessa esitettyjä ehdotuksia ja johtopäätöksiä.

Tutkimusmenetelminä käytettiin maastoinventointeja, joilla määriteltiin arviointikohteiden todellinen työvaikeusluokka. Lisäksi metsäasiantuntijoilta kerättiin työvaikeusluokitteluarvioinnit ja metsurilta työaikatietoa työvaikeusluokittelutaulukon luotettavuuden tutkimiseksi. Tutkimukseen haastateltiin myös metsäasiantuntijoita, metsänomistajia, metsuria sekä hakkuukoneen kuljettajaa.

Tutkimuksessa ilmeni, että uusi ohje on aiempien tutkimuksien tutkimusmateriaalin perusteella pääpiirteittäin toimiva. Metsäasiantuntijoiden työvaikeusluokitteluarvioissa haja-arvioiden määrä myös väheni näkemäraivauksen mukaisessa työvaikeusluokittelussa. Metsurin työaikatiedoista kävi ilmi, että ylilaadun tekemisen riski on mahdollinen näkemäraivauksessa. Tältä osin työvaikeusluokittelutaulukon luotettavuutta olisi seurattava.

Jatkotoimenpiteinä esitetään ohjeen täsmentämistä sekä leimikkokohtaisten muuttuvien tekijöiden huomioimista työvaikeusluokittelussa. Metsurin työaikatietoja olisi syytä myös seurata jatkossa, jotta varmistuttaisiin työvaikeusluokittelun todenmukaisuudesta ja metsäasiantuntijoiden ammattitaidosta työvaikeusluokittelussa.

This Bachelor's thesis studied a new pre-clearance method which is based on the idea that harvesters have sufficient view for harvesting but the pre-clearance expenses are as low as possible. Also the nature values are noticed in this new pre-clearance method. This Bachelor’s thesis was also focused on the working difficulty classification guide.

As research data this thesis used studies which handled the effects of undergrowth on mechanical harvesting. As a research method were used terrain inventories which defined the real working difficulty level of the evaluation areas. Also pre-clearance difficulty classification evaluations were gathered from forest experts. Loggers working time knowledge was gathered to examine the reliability of the working difficulty classification table. Forest experts, forest owners, the logger and the harvester operator were also interviewed for this Bachelor’s thesis.

In this research it occurred that this new guide is basically working in the written aspect. The share of scattered estimates decreased in the forest experts' pre-clearance working difficulty classification evaluations when they estimated the evaluation areas in the aspect of the new pre-clearance methods. The information on the loggers' working time revealed that there is a risk for making the pre-clearance too precisely. The reliability of the working difficulty classification table should be monitored from the logger's direction in future.

The guide should be made more precise in future and also the changing effects in the logging areas should be taken into consideration in the pre-clearance working difficulty classification. The information on the loggers' working time should also be followed in future to ensure the reliability of the working difficulty classification and forest experts' professionalism in the working difficulty classification evaluations.