Vaski-kirjastojen vieraskielinen kokoelma : nykytilanne ja tulevaisuuden suuntaviivoja
Visser, Maria (2012)
Visser, Maria
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052910391
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052910391
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli Vaski-kirjastojen kokoelmatyöryhmä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Vaski-alueen eli Varsinais-Suomen kirjastojen vieraskielisen kokoelman nykyistä tilannetta. Toiveena oli saada tietoa siitä, mistä Vaski-alueen kirjastoista jo löytyy vieraskielistä aineistoa, missä on siihen tarvetta ja kuinka eri kunnissa suhtaudutaan Vaski-yhteistyöhön vieraskielisen aineiston osalta.
Varsinainen tutkimus toteutettiin webropol-kyselynä, joka lähetettiin Vaski-alueen kirjastoille. Kyselyn lisäksi tutkimuksessa otettiin selvää, miten muualla Suomessa on hallinnoitu vieraskielistä kokoelmaa sekä haastateltiin Rotterdamin kaupunginkirjaston tietopalvelijaa. Haastattelutuloksia ja muiden Suomen kaupunkien käytäntöjä verrattiin sitten Varsinais-Suomen vieraskielisen kokoelman hallintaan.
Teoriaosuus koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä luvussa käsitellään Suomen maahanmuuttajatilannetta yleisesti ja vielä tarkemmin Varsinais-Suomen osalta. Seuraava luku käsittelee kirjaston merkitystä maahanmuuttajien kotoutumiselle. Vielä esitellään lyhyesti oman kielen merkitykseen liittyviä ajatuksia.
Webropol-kyselyn tuloksista käy ilmi, että suurimpien kuntien kirjastot ovat kiinnostuneita Vaski-yhteistyöstä. Suurimmassa osassa pienten kuntien kirjastoja sitä vastoin ei koeta tarvetta Vaski-yhteistyölle eikä myöskään vieraskielisen kokoelman uudistamiselle. Syynä tähän on maahanmuuttajien vähäinen määrä näissä kunnissa. Kysyntää ei siis näytä olevan tarpeeksi. Suuremmissa kunnissa sitä vastoin ollaan innokkaita kehittämään vieraskielisiä aineistoja. Yhteisistä siirtokokoelmista innostuttiin useammassakin kirjastossa.
Teoriaosuudessa käsiteltyjen tutkimusten mukaan oman kielen säilyttäminen on maahanmuuttajille tärkeää. Kirjastot voivat olla monin tavoin mukana auttamassa maahanmuuttajien integroimisessa. Niissä kunnissa, joissa asuu maahanmuuttajia, näyttäisi olevan tärkeää myös kehittää monikulttuurisia palveluja sekä vieraskielistä kokoelmaa.
Varsinainen tutkimus toteutettiin webropol-kyselynä, joka lähetettiin Vaski-alueen kirjastoille. Kyselyn lisäksi tutkimuksessa otettiin selvää, miten muualla Suomessa on hallinnoitu vieraskielistä kokoelmaa sekä haastateltiin Rotterdamin kaupunginkirjaston tietopalvelijaa. Haastattelutuloksia ja muiden Suomen kaupunkien käytäntöjä verrattiin sitten Varsinais-Suomen vieraskielisen kokoelman hallintaan.
Teoriaosuus koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä luvussa käsitellään Suomen maahanmuuttajatilannetta yleisesti ja vielä tarkemmin Varsinais-Suomen osalta. Seuraava luku käsittelee kirjaston merkitystä maahanmuuttajien kotoutumiselle. Vielä esitellään lyhyesti oman kielen merkitykseen liittyviä ajatuksia.
Webropol-kyselyn tuloksista käy ilmi, että suurimpien kuntien kirjastot ovat kiinnostuneita Vaski-yhteistyöstä. Suurimmassa osassa pienten kuntien kirjastoja sitä vastoin ei koeta tarvetta Vaski-yhteistyölle eikä myöskään vieraskielisen kokoelman uudistamiselle. Syynä tähän on maahanmuuttajien vähäinen määrä näissä kunnissa. Kysyntää ei siis näytä olevan tarpeeksi. Suuremmissa kunnissa sitä vastoin ollaan innokkaita kehittämään vieraskielisiä aineistoja. Yhteisistä siirtokokoelmista innostuttiin useammassakin kirjastossa.
Teoriaosuudessa käsiteltyjen tutkimusten mukaan oman kielen säilyttäminen on maahanmuuttajille tärkeää. Kirjastot voivat olla monin tavoin mukana auttamassa maahanmuuttajien integroimisessa. Niissä kunnissa, joissa asuu maahanmuuttajia, näyttäisi olevan tärkeää myös kehittää monikulttuurisia palveluja sekä vieraskielistä kokoelmaa.