Henkilöstötuottavuus palvelualalla toimivassa mikroyrityksessä
Toijala-Saari, Satu (2012)
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205229358
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205229358
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, voiko yrityksen henkilöstön tuottavuutta mitata, ja jos voi niin miten. Opinnäytetyön osatavoitteena oli tarkoitus selvittää toimeksiantajayrityksen henkilöstön tuottavuutta. Tutkimusongelmiin haettiin vastauksia tutustumalla henkilöstötuottavuuteen liittyvään ammattikirjallisuuteen ja tuotta-vuuden laskentaoppeihin.
Empiirisessä osiossa kerättiin yrityskohtaisia tietoja havainnoimalla ja käymällä avoimia keskusteluja, joihin osallistuivat koko yrityksen henkilöstö. Henkilöstötuottavuuden laskelmiin tarvittavia tietoja kerättiin lukemalla toimeksiantajayrityksen tuloslaskelmia ja palkanlaskentaohjelman raportteja vuosilta 2006–2011. Toimeksiantajalle laadittiin tietopaketti henkilöstötuottavuudesta, jonka avulla toimeksiantajayrityksen olisi helppo lähteä selvittämään henkilöstönsä tuottavuutta. Empiirisessä osiossa suoritettiin myös laskelmia yrityksen tämän hetkisestä henkilöstötuottavuudesta. Lisäksi yritykselle laadittiin ehdotelmia siitä, millaisia seurantatyökaluja yritykselle voisi laatia, ja mitä tuottavuuslaskelmia näiden seurantatyökalujen tuottamien tulosten avulla voitaisiin käyttää.
Tutkimusta tehdessä nousi esiin, että toimeksiantajan kohdalla on ongelmallista lähteä selvittämään henkilöstötuottavuutta, sillä yrityksen tuottamat palvelut tehdään yrittäjälähtöisesti, eikä yrityksessä ole käytössä minkäänlaisia täsmällisiä seurantatyökaluja, joiden tuottamien tulosten avulla olisi mahdollista lähteä suorittamaan henkilöstötuottavuuden laskelmia.
Tämä opinnäytetyö tuotti kuitenkin toimeksiantajayritykselle kattavan selvityksen siitä, mitä henkilöstötuottavuus on ja miten sitä voidaan mitata. Työ ei kuitenkaan ole mikään valmis käsikirja, jonka avulla toimeksiantajayritys voisi viedä läpi kehittämishankkeen, jonka avulla selvitettäisiin ja tehostettaisiin yrityksen henkilöstötuottavuutta. Työ toimii kuitenkin hyvänä hankesuunnittelun aputyökaluna, mikäli yrityksessä päätetään lähteä toteuttamaan henkilöstötuottavuuteen keskittyvää kehittämishanketta.
Empiirisessä osiossa kerättiin yrityskohtaisia tietoja havainnoimalla ja käymällä avoimia keskusteluja, joihin osallistuivat koko yrityksen henkilöstö. Henkilöstötuottavuuden laskelmiin tarvittavia tietoja kerättiin lukemalla toimeksiantajayrityksen tuloslaskelmia ja palkanlaskentaohjelman raportteja vuosilta 2006–2011. Toimeksiantajalle laadittiin tietopaketti henkilöstötuottavuudesta, jonka avulla toimeksiantajayrityksen olisi helppo lähteä selvittämään henkilöstönsä tuottavuutta. Empiirisessä osiossa suoritettiin myös laskelmia yrityksen tämän hetkisestä henkilöstötuottavuudesta. Lisäksi yritykselle laadittiin ehdotelmia siitä, millaisia seurantatyökaluja yritykselle voisi laatia, ja mitä tuottavuuslaskelmia näiden seurantatyökalujen tuottamien tulosten avulla voitaisiin käyttää.
Tutkimusta tehdessä nousi esiin, että toimeksiantajan kohdalla on ongelmallista lähteä selvittämään henkilöstötuottavuutta, sillä yrityksen tuottamat palvelut tehdään yrittäjälähtöisesti, eikä yrityksessä ole käytössä minkäänlaisia täsmällisiä seurantatyökaluja, joiden tuottamien tulosten avulla olisi mahdollista lähteä suorittamaan henkilöstötuottavuuden laskelmia.
Tämä opinnäytetyö tuotti kuitenkin toimeksiantajayritykselle kattavan selvityksen siitä, mitä henkilöstötuottavuus on ja miten sitä voidaan mitata. Työ ei kuitenkaan ole mikään valmis käsikirja, jonka avulla toimeksiantajayritys voisi viedä läpi kehittämishankkeen, jonka avulla selvitettäisiin ja tehostettaisiin yrityksen henkilöstötuottavuutta. Työ toimii kuitenkin hyvänä hankesuunnittelun aputyökaluna, mikäli yrityksessä päätetään lähteä toteuttamaan henkilöstötuottavuuteen keskittyvää kehittämishanketta.