Auton akkujen kierrätys
Peltola, Akseli (2021)
Peltola, Akseli
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103032882
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103032882
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli selvittää litiumioni- ja lyijyakkujen kierrätystä nyt ja tulevaisuudessa.
Työ on suoritettu kirjallisuustutkimuksena. Työssä käytettiin lähteenä artikkeleja, katsauksia ja valmistajien antamia tietoja. Pääasiassa hyödynnettiin tuoreita verkkoartikkeleita ja -aineistoja.
Työn ensimmäisessä osassa tarkastellaan akkujen kierrätyksen taustaa ja siihen liittyvää lainsäädäntöä. Akun rakennetta ja toimintaa käsittelevässä osiossa esitellään tämän hetken yleisimpien ajoneuvoissa käytettävien akkutyyppien kemiat. Akunhallintajärjestelmän toimintaa käsitellään akkupaketin vaihdon oikea-aikaisuuden näkökulmasta. Lisäksi luodaan katsaus akkujen kierrätyksen merkitykseen kestävän kehityksen ja taloudellisuuden kannalta. Sekä lyijy- että litiumioniakkujen kierrätysprosessin ja kierrätyslaitosten kuvailun yhteydessä paneudutaan kierrätyksen aiheuttamiin ongelmiin kuten terveyshaittoihin. Lopuksi tehdään yhteenveto käsitellyistä asioista luotaamalla niitä myös tulevaisuuteen.
Työ osoitti, että kierrätyksen lainsäädäntö ja akkujen kierrätyksen arvoketju ovat EU:ssa ja Suomessa hyvin järjestyksessä. Muualla maailmassa lainsäädäntötyö ja varsinainen turvallinen kierrätys ovat vielä alkutaipaleellaan. Kehitettävinä kohteina nousivat esiin työolot, työturvallisuus ja ekologisuus. Huolen aiheena ovat materiaalien riittävyys ja kallis hinta. Näiden seikkojen vuoksi EU suunnittelee litiumioniakkujen kierrätystoiminnan kotiuttamista. Työ osoitti, että sekä ajoneuvojen akkurakenteissa ja akkujen kierrätyksessä on edelleen kehittämistä. Loppupäätelmänä voidaan todeta, että sähköautojen määrä kaikesta päätellen jatkaa kasvuaan, kierrätysmenetelmät kehittyvät ja terveyshaitat saadaan kotiuttamisella kuriin.
Työ on suoritettu kirjallisuustutkimuksena. Työssä käytettiin lähteenä artikkeleja, katsauksia ja valmistajien antamia tietoja. Pääasiassa hyödynnettiin tuoreita verkkoartikkeleita ja -aineistoja.
Työn ensimmäisessä osassa tarkastellaan akkujen kierrätyksen taustaa ja siihen liittyvää lainsäädäntöä. Akun rakennetta ja toimintaa käsittelevässä osiossa esitellään tämän hetken yleisimpien ajoneuvoissa käytettävien akkutyyppien kemiat. Akunhallintajärjestelmän toimintaa käsitellään akkupaketin vaihdon oikea-aikaisuuden näkökulmasta. Lisäksi luodaan katsaus akkujen kierrätyksen merkitykseen kestävän kehityksen ja taloudellisuuden kannalta. Sekä lyijy- että litiumioniakkujen kierrätysprosessin ja kierrätyslaitosten kuvailun yhteydessä paneudutaan kierrätyksen aiheuttamiin ongelmiin kuten terveyshaittoihin. Lopuksi tehdään yhteenveto käsitellyistä asioista luotaamalla niitä myös tulevaisuuteen.
Työ osoitti, että kierrätyksen lainsäädäntö ja akkujen kierrätyksen arvoketju ovat EU:ssa ja Suomessa hyvin järjestyksessä. Muualla maailmassa lainsäädäntötyö ja varsinainen turvallinen kierrätys ovat vielä alkutaipaleellaan. Kehitettävinä kohteina nousivat esiin työolot, työturvallisuus ja ekologisuus. Huolen aiheena ovat materiaalien riittävyys ja kallis hinta. Näiden seikkojen vuoksi EU suunnittelee litiumioniakkujen kierrätystoiminnan kotiuttamista. Työ osoitti, että sekä ajoneuvojen akkurakenteissa ja akkujen kierrätyksessä on edelleen kehittämistä. Loppupäätelmänä voidaan todeta, että sähköautojen määrä kaikesta päätellen jatkaa kasvuaan, kierrätysmenetelmät kehittyvät ja terveyshaitat saadaan kotiuttamisella kuriin.