Metsänjalostuksen hyödyt
Ruotsalainen, Lauri (2012)
Ruotsalainen, Lauri
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053110895
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053110895
Tiivistelmä
Työn tavoitteena on perehtyä metsänjalostukseen ja siitä saatuihin hyötyihin. Tutustuin samalla metsänjalostuksen
historiaan ja valintajalostuksen tekniikkaan.
Suomessa metsänjalostus aloitettiin noin vuonna 1947. Paljon on ehtinyt tapahtua niin jalostuksen tuloksissa
kuin toimijoissa. Työn aloitti metsäalan organisaatioiden yhteinen Metsänjalostussäätiö. Nykyään työtä jatketaan
valtiorahoitteisesti Metsäntutkimuslaitoksen toimesta.
Suomessa jalostus on vielä lähes sadankin vuoden jälkeen melko alkutekijöissä. Tulevaisuudessa saadaan käyttöön
entistä pidemmälle jalostettuja sukupolvia. Suomessa jalostus keskittyy meidän kolmeen yleisimpään teollisuudessa
käytettyyn puulajiin kuuseen, mäntyyn ja rauduskoivuun. Tähän mennessä jalostus on tapahtunut valintajalostusta
käyttäen. Valintajalostuksen rinnalle on tosin tulossa kloonaukseen perustuva mikrolisäys, jonka avulla jalostus nopeutuu.
Viimeisissä jälkeläiskokeissa on saatu hyviä mittaustuloksia tuoreimpien sukupolvien jälkeläisten kasvusta. Puut
kasvavat metsikkösiemenpuita nopeammin ja tilavuuskasvu on myös suurempaa. Lisäksi jalostuksen avulla on saatu
erikoisempia vaihtoehtoja puiden kasvatukseen kuten visakoivu ja hybridihaapa. Visakoivun kannattava taloudellinen
kasvatus ei olisi lähellekään yhtä kannattavaa ilman kloonausta.
historiaan ja valintajalostuksen tekniikkaan.
Suomessa metsänjalostus aloitettiin noin vuonna 1947. Paljon on ehtinyt tapahtua niin jalostuksen tuloksissa
kuin toimijoissa. Työn aloitti metsäalan organisaatioiden yhteinen Metsänjalostussäätiö. Nykyään työtä jatketaan
valtiorahoitteisesti Metsäntutkimuslaitoksen toimesta.
Suomessa jalostus on vielä lähes sadankin vuoden jälkeen melko alkutekijöissä. Tulevaisuudessa saadaan käyttöön
entistä pidemmälle jalostettuja sukupolvia. Suomessa jalostus keskittyy meidän kolmeen yleisimpään teollisuudessa
käytettyyn puulajiin kuuseen, mäntyyn ja rauduskoivuun. Tähän mennessä jalostus on tapahtunut valintajalostusta
käyttäen. Valintajalostuksen rinnalle on tosin tulossa kloonaukseen perustuva mikrolisäys, jonka avulla jalostus nopeutuu.
Viimeisissä jälkeläiskokeissa on saatu hyviä mittaustuloksia tuoreimpien sukupolvien jälkeläisten kasvusta. Puut
kasvavat metsikkösiemenpuita nopeammin ja tilavuuskasvu on myös suurempaa. Lisäksi jalostuksen avulla on saatu
erikoisempia vaihtoehtoja puiden kasvatukseen kuten visakoivu ja hybridihaapa. Visakoivun kannattava taloudellinen
kasvatus ei olisi lähellekään yhtä kannattavaa ilman kloonausta.