Väheneekö kulttuurinälkä ikääntyessä?

Abstract

Osallistuminen kulttuuritoimintaan lisää voimavaroja, hyvinvointia ja terveyttä. Vanhusten oikeus kulttuuripalveluihin, osallistumiseen ja esteettömään harrastamiseen säilyy vaihtuvissa elämäntilanteissa myös avuntarpeen lisääntyessä.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää iäkkäiden kulttuurin ja taiteen harrastamista. Tavoitteena oli nostaa esille ikäihmisten toiveita harrastamisen sisällöstä ja toteutuksesta. Osallistuminen oli määritelty osallisuutena tekemiseen mutta myös yleisönä olemiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös esteitä, jotka vaikeuttavat mahdollisuutta harrastaa.

Opinnäytetyö toteutettiin strukturoituna lomakehaastatteluna erään turkulaisen palvelutalon asukkaille. Otokseen valittiin kotihoidon asiakkaat, joilla ei ollut olennaista muistin, kognition tai mielenterveyden ongelmaa. Kyselyyn vastasi 18 henkilöä. Aineisto analysoitiin pääosin kvantitatiivisin menetelmin.

Haastateltavat olivat työikäisenä aktiivisimmin harrastaneet lukemista, musiikkia, tanssia sekä television katselua ja radion kuuntelua. Tutkimustulosten mukaan kuluneen vuoden aikana suosituimmat kulttuuriharrastukset olivat olleet musiikki, television katselu, radion kuuntelu ja elokuvat. Tutkittavien toiveena oli tulevaisuudessa harrastaa teatteria, näytelmiä, tanssikulttuuria, osallistua yhteisiin lukupiireihin sekä tutustua muiden maiden kulttuureihin. Kiinnostus kuvataiteisiin, kansanperinteisiin ja keskustelukerhoihin oli kasvanut vuosien myötä. Fyysistä toimintakykyä vaativat harrastukset olivat väistymässä ja tilalle oli tullut halu harrastaa henkisempiä kulttuurimuotoja. Tutkimuksen mukaan esteenä kulttuurin ja taiteen harrastamiseen olivat alaraajaongelmat, kivut, säryt, huimaus sekä heikentynyt tasapaino. Haastateltavat toivoivat toiminnan tapahtuvan omassa palvelutalossa iltapäivisin.

Taiteen ja kulttuurin tulisi olla osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tulevaisuuden haasteena on menetelmien kehittäminen osana koti- ja avopalveluja. Tavoitteena on, että yksilölliset kulttuuritarpeet olisivat osana hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Kehittäminen vaatii asenteiden, työtapojen ja toimintakulttuurin muutosta sekä johtajuuden ja koulutuksen kehittämistä.

Participating in cultural activities increases resources, wellbeing and health. The right to cultural services, participation and accessibility to hobbies remains in changing life situations, also when the need for assistance increases. The purpose of this thesis was to learn about how the elderly use culture and art. The goal was to highlight the aged population’s wishes on the content and realization of free time activities. Participation was defined as participating in the making, but also as being in the audience. The study also concentrated on the barriers hindering the aged from participating.

The thesis was realized as a structurized form interview with the residents of a service flats house in Turku. The sample included those home care residents, who had no significant memory, cognition of mental health issues. 18 persons took part in the interview. The data was mainly analysed with quantitative methods.

Those interviewed had during their working lives mostly participated in reading, music, dance, watching tv and listening to the radio. According to the results, the most popular cultural activities over the past year had been music, watching TV, listening to the radio and the movies. The wish for the future was to also go to the theatre, see plays, participate in dance culture, take part in book clubs and become more familiar with the cultures of other countries. The interest towards art, folk traditions and conversation clubs has increased over the years. Hobbies demanding physical activity have moved aside to give room for more intellectual forms of culture. According to the study, the barriers to participate in culture and the arts were problems with the lower limbs, pains, dizziness and weakened balance. The interviewed hoped that the activities would take place in the afternoon in their own service flat house.

The arts and culture should be a part of the social services and health care. Developing methods as a part of home and outpatient care is a challenge for the future. The goal is that individual needs for culture would be a part of the care and service plan. The development requires a change in attitudes, work methods and operational culture as well as development of leadership and training.