Sosiaalialan korkeakoulutettujen työhyvinvointi : Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa sosiaalialan korkeakoulutettujen työhyvinvoinnin nykytilaa. Sosiaalialan korkeakoulutetuilla viitataan sosionomeihin ja sosiaalityöntekijöihin. Lisäksi tutkittiin millaiset tekijät ovat yhteydessä sosiaalialan korkeakoulutettujen työhyvinvointikokemuksen syntyyn sekä millaisia työhyvinvoinnin kehittämiskohteita on aiemmissa tutkimuksissa havaittu. Opinnäytetyön tutkimusaineisto muodostui yhdeksästä sosiaalialan korkeakoulutettujen työhyvinvointia käsittelevästä tutkimuksesta, jotka valittiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä, erikseen määriteltyjen sisäänottokriteereiden perusteella. Tutkimusaineistoon sisältyi kaksi kirjallisuuskatsausta, kolme kehittämishanketta, neljä pro gradu -tutkimusta ja yksi opinnäytetyö. Tutkimukseen valittiin deduktiivinen eli teorialähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimi Mankan kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin malli ja Hakasen työn vaatimusten – työn voimavarojen malli. Tämän viitekehyksen avulla laadittiin analyysirunko, johon kerättyä aineistoa vielä analysoitiin aineistolähtöisesti aineistoa pelkistämällä, ryhmittelemällä ja käsitteellistämällä.

Tutkimustuloksien perusteella voidaan päätellä, että sosiaalialan korkeakoulutettujen työhyvinvointi rakentuu yhteiskunnan, työorganisaation toiminta- keskustelukulttuurin, esimiestyön, välittömän työyhteisön ja työntekijän itsensä välisessä vuorovaikutuksessa. Avoin keskustelukulttuuri, hyvin organisoitu työ, yhteiskunnalta saadun arvostuksen kokemus, hyvä työilmapiiri ja työntekijän oma asenne ja huumorintaju luovat työhyvinvoinnille perustan.

Työhyvinvointi on laaja ja monikerroksinen ilmiö, jonka kokonaisvaltainen ymmärtäminen hyödyttäisi sosiaalialan korkeakoulutettujen lisäksi heitä työllistäviä organisaatioita. Myös yhteiskunnan tulee herätä osoittamaan enemmän arvostusta näille ihmisläheistä ja tunnekuormittavaa työtä tekeville ammattikunnille. Työssään hyvinvoiva ja innostunut työntekijä sitoutuu työhönsä ja ammattiinsa muita paremmin.

The target group of this thesis was Finnish social service workers who have gained their degree from higher education. The purpose of this thesis was to gather current information about their occupational wellbeing. Second purpose was to examine what factors influence social workers' occupational wellbeing. Third objective was to investigate what needs for improvement are voiced within social service workplaces in previous research. The systematic literature review method was used for data collection. After data collection, nine previous reseach papers were included in this research. For data analysis, deductive analysis was used.

According to the results, social workers' occupational wellbeing is constructed during the process of interaction between society, job organization, management, work team and individual worker. Open discussion, well organized work, appreciation from sociaty, good working invironment and worker's own attitude and sense of humour make good foundation for occupational wellbeing.

As conclusion, it can be said that occupational wellbeing is broad and diverse phenomenon. It would be beneficial for both social workers and their employers to understand this phenomenon more deeply. Also, society should show their respect to this emotionally burdening profession. A worker that feels job engagement and satisfaction is more likely to commit to his job and profession.