Sosiaalialan korkeakoulutettujen työhyvinvointi : Kirjallisuuskatsaus
Männikkö, Johanna (2012)
Männikkö, Johanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060712100
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060712100
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa sosiaalialan korkeakoulutettujen työhyvinvoinnin nykytilaa. Sosiaalialan korkeakoulutetuilla viitataan sosionomeihin ja
sosiaalityöntekijöihin. Lisäksi tutkittiin millaiset tekijät ovat yhteydessä sosiaalialan korkeakoulutettujen työhyvinvointikokemuksen syntyyn sekä millaisia työhyvinvoinnin kehittämiskohteita on aiemmissa tutkimuksissa havaittu. Opinnäytetyön tutkimusaineisto muodostui yhdeksästä sosiaalialan korkeakoulutettujen työhyvinvointia käsittelevästä tutkimuksesta, jotka valittiin systemaattisen
kirjallisuuskatsauksen menetelmällä, erikseen määriteltyjen sisäänottokriteereiden perusteella. Tutkimusaineistoon sisältyi kaksi kirjallisuuskatsausta, kolme kehittämishanketta, neljä pro gradu -tutkimusta ja yksi opinnäytetyö. Tutkimukseen valittiin deduktiivinen eli teorialähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimukseni teoreettisena
viitekehyksenä toimi Mankan kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin malli ja Hakasen työn vaatimusten – työn voimavarojen malli. Tämän viitekehyksen avulla laadittiin analyysirunko, johon kerättyä aineistoa vielä analysoitiin aineistolähtöisesti aineistoa pelkistämällä, ryhmittelemällä ja käsitteellistämällä.
Tutkimustuloksien perusteella voidaan päätellä, että sosiaalialan korkeakoulutettujen työhyvinvointi rakentuu yhteiskunnan, työorganisaation toiminta- keskustelukulttuurin,
esimiestyön, välittömän työyhteisön ja työntekijän itsensä välisessä vuorovaikutuksessa. Avoin keskustelukulttuuri, hyvin organisoitu työ, yhteiskunnalta saadun arvostuksen
kokemus, hyvä työilmapiiri ja työntekijän oma asenne ja huumorintaju luovat työhyvinvoinnille perustan.
Työhyvinvointi on laaja ja monikerroksinen ilmiö, jonka kokonaisvaltainen ymmärtäminen hyödyttäisi sosiaalialan korkeakoulutettujen lisäksi heitä työllistäviä
organisaatioita. Myös yhteiskunnan tulee herätä osoittamaan enemmän arvostusta näille ihmisläheistä ja tunnekuormittavaa työtä tekeville ammattikunnille. Työssään hyvinvoiva ja innostunut työntekijä sitoutuu työhönsä ja ammattiinsa muita paremmin.
sosiaalityöntekijöihin. Lisäksi tutkittiin millaiset tekijät ovat yhteydessä sosiaalialan korkeakoulutettujen työhyvinvointikokemuksen syntyyn sekä millaisia työhyvinvoinnin kehittämiskohteita on aiemmissa tutkimuksissa havaittu. Opinnäytetyön tutkimusaineisto muodostui yhdeksästä sosiaalialan korkeakoulutettujen työhyvinvointia käsittelevästä tutkimuksesta, jotka valittiin systemaattisen
kirjallisuuskatsauksen menetelmällä, erikseen määriteltyjen sisäänottokriteereiden perusteella. Tutkimusaineistoon sisältyi kaksi kirjallisuuskatsausta, kolme kehittämishanketta, neljä pro gradu -tutkimusta ja yksi opinnäytetyö. Tutkimukseen valittiin deduktiivinen eli teorialähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimukseni teoreettisena
viitekehyksenä toimi Mankan kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin malli ja Hakasen työn vaatimusten – työn voimavarojen malli. Tämän viitekehyksen avulla laadittiin analyysirunko, johon kerättyä aineistoa vielä analysoitiin aineistolähtöisesti aineistoa pelkistämällä, ryhmittelemällä ja käsitteellistämällä.
Tutkimustuloksien perusteella voidaan päätellä, että sosiaalialan korkeakoulutettujen työhyvinvointi rakentuu yhteiskunnan, työorganisaation toiminta- keskustelukulttuurin,
esimiestyön, välittömän työyhteisön ja työntekijän itsensä välisessä vuorovaikutuksessa. Avoin keskustelukulttuuri, hyvin organisoitu työ, yhteiskunnalta saadun arvostuksen
kokemus, hyvä työilmapiiri ja työntekijän oma asenne ja huumorintaju luovat työhyvinvoinnille perustan.
Työhyvinvointi on laaja ja monikerroksinen ilmiö, jonka kokonaisvaltainen ymmärtäminen hyödyttäisi sosiaalialan korkeakoulutettujen lisäksi heitä työllistäviä
organisaatioita. Myös yhteiskunnan tulee herätä osoittamaan enemmän arvostusta näille ihmisläheistä ja tunnekuormittavaa työtä tekeville ammattikunnille. Työssään hyvinvoiva ja innostunut työntekijä sitoutuu työhönsä ja ammattiinsa muita paremmin.