Kotouttava ja ohjaava ote pakolaisperhetyössä
Toom, Nita; Vesterinen, Tanja (2012)
Toom, Nita
Vesterinen, Tanja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060611862
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060611862
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Jyväskylän maahanmuuttajapalveluiden asiakkaana olevien pakolaisperheiden kanssa tehtävää lastensuojelullista perhetyötä. Toimeksiantajanamme toimi Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalvelut. Tavoitteena oli selvittää millaista perhetyötä pakolaisperheiden kanssa tehdään, mikä tukee perhetyön onnistumista ja mitä erityispiirteitä ja haasteita perhetyön toteutumiseen liittyy. Pyrimme myös selvittämään, miten perhetyössä näkyy perheen kotoutumisen tukeminen ja kulttuurien kohtaaminen. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kolmea perhetyöntekijää ja kolmea sosiaalityöntekijää teemahaastattelun avulla. Haastatteluja oli yhteensä kolme. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysimenetelmää.
Pakolaisperhetyö on haastattelujen perusteella hyvin lähellä suomalaisten kanssa tehtävää perhetyötä, mutta erityispiirteitä siihen tuo asiakkaiden erilainen kulttuuritausta ja pakolaisuus. Haastatteluiden perusteella tekijöitä, jotka vaikuttavat perhetyön onnistumiseen eniten, ovat varhainen puuttuminen perheen tilanteeseen, asiakkaan osallisuus työskentelyssä, selkeän tiedon antaminen asiakkaalle lastensuojelusta sekä moniammatillinen yhteistyö. Perhetyön toteutumiseen liittyvä suurin haaste on suomalaisen lastensuojelujärjestelmän avaaminen asiakkaalle, joka tulee eri kulttuurista ja jolla on muu äidinkieli kuin suomi. Myös tulkin kanssa työskentely ja asiakasperheiden moniongelmaisuus koettiin haasteina. Lisäksi pakolaisperhetyössä ovat läsnä samat vaikeudet kuin muidenkin asiakasryhmien kohdalla, kuten sitoutumattomuus työskentelyyn tai asiakkaan negatiivinen asenne lastensuojelua kohtaan.
Perhetyön kehittämistarpeina korostuivat varhaisen tuen, moniammatillisen yhteistyön ja vertaistukitoiminnan kehittäminen maahanmuuttajaperheille. Kotouttavan perhetyön kehittäminen vastaa-maan perheiden tarpeita nähtiin tärkeänä monikulttuurisessa yhteiskunnassa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Jyväskylän maahanmuuttajapalveluiden asiakkaana olevien pakolaisperheiden kanssa tehtävää lastensuojelullista perhetyötä. Toimeksiantajanamme toimi Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalvelut. Tavoitteena oli selvittää millaista perhetyötä pakolaisperheiden kanssa tehdään, mikä tukee perhetyön onnistumista ja mitä erityispiirteitä ja haasteita perhetyön toteutumiseen liittyy. Pyrimme myös selvittämään, miten perhetyössä näkyy perheen kotoutumisen tukeminen ja kulttuurien kohtaaminen. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kolmea perhetyöntekijää ja kolmea sosiaalityöntekijää teemahaastattelun avulla. Haastatteluja oli yhteensä kolme. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysimenetelmää.
Pakolaisperhetyö on haastattelujen perusteella hyvin lähellä suomalaisten kanssa tehtävää perhetyötä, mutta erityispiirteitä siihen tuo asiakkaiden erilainen kulttuuritausta ja pakolaisuus. Haastatteluiden perusteella tekijöitä, jotka vaikuttavat perhetyön onnistumiseen eniten, ovat varhainen puuttuminen perheen tilanteeseen, asiakkaan osallisuus työskentelyssä, selkeän tiedon antaminen asiakkaalle lastensuojelusta sekä moniammatillinen yhteistyö. Perhetyön toteutumiseen liittyvä suurin haaste on suomalaisen lastensuojelujärjestelmän avaaminen asiakkaalle, joka tulee eri kulttuurista ja jolla on muu äidinkieli kuin suomi. Myös tulkin kanssa työskentely ja asiakasperheiden moniongelmaisuus koettiin haasteina. Lisäksi pakolaisperhetyössä ovat läsnä samat vaikeudet kuin muidenkin asiakasryhmien kohdalla, kuten sitoutumattomuus työskentelyyn tai asiakkaan negatiivinen asenne lastensuojelua kohtaan.
Perhetyön kehittämistarpeina korostuivat varhaisen tuen, moniammatillisen yhteistyön ja vertaistukitoiminnan kehittäminen maahanmuuttajaperheille. Kotouttavan perhetyön kehittäminen vastaa-maan perheiden tarpeita nähtiin tärkeänä monikulttuurisessa yhteiskunnassa.