Drivningsskador i gallringar utförda av Södra skogsreviret rf. 2011

Abstract

I mitt examensarbete har jag granskat mängden drivningsskador i Södra skogsreviret rf.s gallringar år 2011. Jag har undresökt mängden drivningsskador och försökt komma fram till vilka faktorer som påverkar skademängden. Jag har också jämfört resultaten med nationella och Kustens skogscentrals resultat. Vid granskningen av drivningsskadorna har jag använt mig av Tapios drivningsskadeinventerings system. Detta system använder sig också Finlands skogscentral sig av i sina drivningsskadegranskningar. Vid granskningen inventerades 23 stycken gallringar på Södra skogsrevirets område. Skadeprocenten blev 4,9 varav 3,8 var stamskador och 1,1 var rotskador. Spårbildningen blev 1,6 procent av totala körstråks längden. Södra skogsreviret rf. har inte tidigare utfört någon drivningsskadegranskning på sitt verksamhetsområde men jämfört med Kustens skogscentrals granskningar från tidigare år verkar det som om reviret skulle ha en lägre procent en medeltalet på kusten. Orsakerna till skadorna beror på många faktorer. På bördigare marker där marktypen ofta är mjukare och fuktigare uppstår det mera skador. För smala körstråk bidrar också till flera skador. Björken skadas också lättare än gran och tall.

Opinnäytetyössä tutkitaan kuinka paljon korjuuvaurioita on syntynyt Eteläisen metsäreviirin harvennuksissa vuonna 2011. Työssä tutkitaan korjuujälkien määrää, ja yritetään määritellä mitkä tekijät vaikuttavat korjuujälkien määrään. Saatuja tuloksia verrataan myös kansallisiin ja metsäkeskuksen tuloksiin.

Korjuuvahinkoja tarkastellessa käytetään Metsäkeskusten kehittämiskeskus Tapion korjuujälkitarkastusohjeita. Suomen metsäkeskus käyttää samaa järjestelmää tutkiessaan korjuujälkiä. Tarkastuksissa on tarkastettu 23 harvennusta Eteläisen metsäreviirin alueella. Vahinkosuhde on 4,9 prosenttia joista 3,8 prosenttia on runkovaurioita ja 1,1 on juurivaurioita. Urapainuma on1,6 prosenttia.

Eteläinen metsäreviiri ei ole aiemmin tehnyt korjuujälkiarvioita, mutta verrattuna Metsäkeskuksen aiempiin vuosiin näyttää siltä, että reviirillä olisi pienempi prosentti vaurioita kuin keskimäärin rannikolla.

Vaurioiden syntyminen riippuu monista tekijöistä. Rehevillä maaperillä, joissa maalaji on usein pehmeämpi ja kosteampi, syntyy enemmän vahinkoa. Kapeilla ajopoluilla syntyy myös enemmän vahinkoa. Koivut vaurioituvat myös helpommin kuin kuuset ja männyt.

In my thesis, I examined the harvest quality in Södra skogsreviret rf.’s (Southern Forest District) thinnings in 2011. I have examined the amount of harvesting damages and tried to find out what factors influence the amount of damage. I have also compared the results with national results and those of Kustens skogscentral (the coastal Finnish Forestry Centre). In considering the harvesting damages I am using Tapio’s system for investigating harvest quality. Kustens skogscentral also uses this system in their forest damage assessments. The inventory covered 23 thinnings in Södra skogsreviret rf.´s area. The claim ratio was 4.9, of which 3.8 were trunk damages, and 1.1 was root damages. The track formation was 1.6 percent of the total track length. Södra skogsreviret rf. has not previously performed any driving damage assessment on its area, but compared to the coastal Forestry Centre’s research from previous years, it seems that the forest district would have a lower percentage than the average on the coast. Causes of damage depend on many factors. On fertile land where the soil type is often softer and wetter, more damage occurs. Narrow track roads also contribute to more damage. Birch is also damaged more easily than spruce and pine.