Hoitotyön vaikutus nuoren visakoivikon metsikön arvoon

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nuorten visakoivikoiden (Betula pentula var. carelica) arvoa tilavuuden funktiona. Nuorten visakoivikoiden tilavuus-arvonmäärityksiä tarvitaan esimerkiksi metsikön maanlunastuksissa, tilakaupoissa, tila-arvioinneissa ja erilaisissa korvausasioissa.

Visaseura ry:n 2010 jäsenilleen järjestämässä nuorten visakoivikoiden kyselyssä; Har-vennusikäisten visojen kasvattaminen, etsittiin nuoria ja varttuneempia visakoivikoita tutkimustyöhön. Suunnitelmana oli tutkia eripuolilla Suomea kasvavia visakoivikoita ja perustaa niihin kiinteitä mittauskoealoja seuraavan kasvukauden aikana. Mittauskoealo-jen sijainnit, metsiköiden mittaustulokset ja kaikki muu salassa pidettävä tieto esim. kasvullisesta kunnosta annettiin vain Visaseura ry:lle.

35 koealan maastomittaustyöt tehtiin kolmessa jaksossa 12 maastotyöpäivän aikana kasvukaudella 2011. Mittauskoealoja muodostettiin 16 kasvattajan visakoivumetsik-köön. Mittauskoealan koko oli 500 m2. Maastoon nurkkakepein merkatuista koealoista otettiin myös karttakoordinaatiopisteet parantamaan löydettävyyttä. Koealalta mitattiin jokainen koivupuu. Mittauksissa painotettiin karsitun rungonosan mittausta. Karsittu ja oksaton rungonosa muodostaa kalleimman myytävän kohdan visakoivussa.

Suomessa istutetaan vuosittain muutamia satoja hehtaareja uusia visakoivikoita. Visa-koivikoiden hoito poikkeaa paljon perinteisten kasvatusmetsien hoidosta. Istutusmäärät ja -tavat vaikuttavat harvennettavan visakoivun määrään. Visakoivut tarvitsevat yksilöl-listä vuosittaista hoitotyötä.

Oikein tehdyillä ja ajoitetuilla karsinta- ja latvankasvatusleikkaamisella sekä harvennus-töillä saadaan kasvatetuksi maksimi määrä oksatonta ja arvokasta visakoivua päätehak-kuumyyntiin. Visakoivun istutuksen jälkeisen 10 seuraavan kasvukauden hoitotöiden laiminlyöntiä ei voida paljoa myöhemmin korjata. Hoitamattoman visakoivikon vaarana on muuttua arvoa tuottamattomaksi.

Suomesta tullaan saamaan seuraavan 20 vuoden päästä myyntiin runsaasti ensiluokkaista päätehakkuukypsää visakoivua.

The aim of this study is to estimate the value of the young curly birch (Betula pentula var. carelica) stands as a function of wood volume. The need for volume value estima-tions of young curly birch stands are needed e.g. in forest redemptions, forest estate trades, evaluations and different compensations.

In a member inquiry of The Finnish Curly Birch Society about young curly birch stands in 2010, young and older curly birch stands were sought for research purposes. The plan was to research curly birch stands in different parts of Finland, and to establish perma-nent measuring plots during the next growing season. The locations of measuring plots, the results of stand measurements, and all the confidential data e.g. the growing condi-tion, were delivered exclusively to The Finnish Curly Birch Society.

In the growing season 2011, the field measurements of 35 sample plots were performed in three phases during twelve fieldwork days. The sample plots were formed in curly birch stands of 16 cultivators. The size of each was 500 m2. The plots, marked with cor-ner sticks, were also registered with co-ordination points in order to find them easier. Every curly birch tree was measured. The measuring of pruned stem sections was em-phasized. The pruned and branchless part of the stem is the most valuable part of the curly birch.

Several hundred hectares of new curly birch stands are planted annually in Finland. The growing of curly birch stands differs much from the traditional forestry. The number of plants and the ways of planting effect the amount of thinnable curly birch. Curly birches need individual and an annual management.

With proper technique and timing of pruning, cutting the tops and thinning out, the maximum amount of branchless and valuable curly birch will be available for the final felling. The lack of proper growing methods during the 10 seasons after planting can’t be much compensated later. The neglected curly birch stand is in danger of turning un-productive.

After the next 20 years, there will be abundantly first-class curly birch available for final felling in Finland.