Asunto Oy Pesäpuisto 1:n kuntotutkimus ja perusparannussuunnitelma
Rinne, Jouni (2012)
Rinne, Jouni
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012061012351
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012061012351
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kohde on asunto-osakeyhtiö Pesäpuisto 1. Kohderakennus on vuonna 1984 rakennettu, kuusi huoneistoa kattava puurunkoinen rivitalo. Tilaus tälle työlle tuli Pesäpuisto 1:n isännöitsijältä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä kuntotutkimus kohderakennuksesta ja siitä saatujen tietojen pohjalta laatia perus-parannussuunnitelma. Perusparannussuunnitelmaa apuna käyttäen Pesäpuisto 1:n hallitus voi päättää taloyhtiön tulevista korjaustoimenpiteistä.
Kuntotutkimus aloitettiin havainnoimalla rakennusta aistienvaraisesti niin ulko- kuin sisäpuolelta. Samalla tehtiin rakennuksen märkätiloihin pintakosteusmittauksia. Tämän jälkeen siirryttiin rakenteita rikkomattomaan tutkimukseen, jossa käytettiin lämpökameraa. Lämpökuvauksesta saatujen tulosten perusteella rakenteita rikkovassa tutkimuksessa tutkittiin endoskoopilla tähystäen rakenteiden vuotokohtia sekä tarkastettiin rakennuksen rungon kuntoa.
Tutkimustulosten ja aistihavaintojen pohjalta laadittiin Pesäpuisto 1:n perusparannussuunnitelma. Suunnitelmassa keskityttiin rakennuksen ulkovaipan kunnostustoimenpiteisiin ja märkätilojen saneeraustarpeisiin.
Rakennuksen kunto on hyvä siihen nähden, minkälaisia rakenneratkaisuja 80-luvulla on tehty. Tutkimus myös vahvisti asukkaiden kokemuksia rakennuksen kunnosta. Pahimmiksi lämpövuotokohteiksi paljastuivat saunat ja erityisesti niiden ulkoseinät. Kohteeseen oli helppo tehdä perusparannussuunnitelma, koska rakenteet olivat hyvässä kunnossa ja mitään suurempia vaurioita ei ole vielä päässyt syntymään.
Opinnäytetyötä tehdessä itselleni korostui entisestään rakentamisen suunnittelun ja laadunvalvonnan tärkeys rakennusprosessien aikana, näillä asioilla on suuri merkitys tulevaisuudessa rakenteiden toiminnan ja pitkäikäisyyden kannalta.
Kuntotutkimus aloitettiin havainnoimalla rakennusta aistienvaraisesti niin ulko- kuin sisäpuolelta. Samalla tehtiin rakennuksen märkätiloihin pintakosteusmittauksia. Tämän jälkeen siirryttiin rakenteita rikkomattomaan tutkimukseen, jossa käytettiin lämpökameraa. Lämpökuvauksesta saatujen tulosten perusteella rakenteita rikkovassa tutkimuksessa tutkittiin endoskoopilla tähystäen rakenteiden vuotokohtia sekä tarkastettiin rakennuksen rungon kuntoa.
Tutkimustulosten ja aistihavaintojen pohjalta laadittiin Pesäpuisto 1:n perusparannussuunnitelma. Suunnitelmassa keskityttiin rakennuksen ulkovaipan kunnostustoimenpiteisiin ja märkätilojen saneeraustarpeisiin.
Rakennuksen kunto on hyvä siihen nähden, minkälaisia rakenneratkaisuja 80-luvulla on tehty. Tutkimus myös vahvisti asukkaiden kokemuksia rakennuksen kunnosta. Pahimmiksi lämpövuotokohteiksi paljastuivat saunat ja erityisesti niiden ulkoseinät. Kohteeseen oli helppo tehdä perusparannussuunnitelma, koska rakenteet olivat hyvässä kunnossa ja mitään suurempia vaurioita ei ole vielä päässyt syntymään.
Opinnäytetyötä tehdessä itselleni korostui entisestään rakentamisen suunnittelun ja laadunvalvonnan tärkeys rakennusprosessien aikana, näillä asioilla on suuri merkitys tulevaisuudessa rakenteiden toiminnan ja pitkäikäisyyden kannalta.