Perhetyötä peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa
Ikkala, Maiju; Pöyhönen, Hannele (2009)
Ikkala, Maiju
Pöyhönen, Hannele
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911135399
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911135399
Tiivistelmä
Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää asiakasperheiden ja perhetyöntekijöiden käsityksiä ja kokemuksia perhetyöstä, perhetyön tekemisen tapoja, sekä työn vaikuttavuutta perheiden näkökulmasta peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Vuonna 2008 haastattelimme työntekijöitä ja toimitimme asiakasperheille kyselykaavakkeet. Vuoden 2009 aineiston keräsimme sekä perhetyöntekijöiltä että asiakasperheiltä kyselylomakkeita käyttäen.
Työntekijöiden käsitykset ja kokemukset perhetyöstä olivat melko samansuuntaisia. Perhetyön tärkeimmäksi tavoitteeksi perhetyöntekijät nostivat perheen itsenäisen suoriutumisen, jotta perhetyö voitaisiin lopettaa. Onnistumisen kokemuksia saatiin perheeltä itseltään, etenkin lapsilta. Haasteellisimmaksi osaksi työtään perhetyöntekijät kuvasivat perheiden moniongelmaisuuden.
Perheiden käsitykset ja kokemukset perhetyöstä olivat suurimmaksi osaksi myönteisiä ja perhetyöhön ajateltiin kuuluvan elämän eri osa-alueiden tukemista. Useat perheet ajattelivat perhetyön tähtäävän perheen itsenäiseen suoriutumiseen, mutta moni halusi työltä myös konkreettista kodinhoitoapua lasten ollessa vielä pieniä.
Perhetyöntekijät tekivät työtänsä jokainen omalla tavallaan ja hyödyntäen itselleen luontevia työvälineitä, mutta vastauksista kuitenkin ilmeni tavoitteiden yhteneväinen linja. Työntekijät olivat melko yksimielisiä myös dokumentoinnin tärkeydestä perhetyötä tehtäessä.
Perhetyön vaikuttavuus peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella oli hyvä. Perhetyötä saatiin useimmiten oikeaan aikaan ja siihen tilanteeseen, mihin sitä on tarvittukin. Vuonna 2008 asiakasperheistä suurin osa oli sitä mieltä, että myös perhetyön ajankohta oli ollut oikea. Tuloksista voidaan päätellä työllä olleen vaikutusta kokonaisvaltaisesti perheiden tilanteisiin.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Vuonna 2008 haastattelimme työntekijöitä ja toimitimme asiakasperheille kyselykaavakkeet. Vuoden 2009 aineiston keräsimme sekä perhetyöntekijöiltä että asiakasperheiltä kyselylomakkeita käyttäen.
Työntekijöiden käsitykset ja kokemukset perhetyöstä olivat melko samansuuntaisia. Perhetyön tärkeimmäksi tavoitteeksi perhetyöntekijät nostivat perheen itsenäisen suoriutumisen, jotta perhetyö voitaisiin lopettaa. Onnistumisen kokemuksia saatiin perheeltä itseltään, etenkin lapsilta. Haasteellisimmaksi osaksi työtään perhetyöntekijät kuvasivat perheiden moniongelmaisuuden.
Perheiden käsitykset ja kokemukset perhetyöstä olivat suurimmaksi osaksi myönteisiä ja perhetyöhön ajateltiin kuuluvan elämän eri osa-alueiden tukemista. Useat perheet ajattelivat perhetyön tähtäävän perheen itsenäiseen suoriutumiseen, mutta moni halusi työltä myös konkreettista kodinhoitoapua lasten ollessa vielä pieniä.
Perhetyöntekijät tekivät työtänsä jokainen omalla tavallaan ja hyödyntäen itselleen luontevia työvälineitä, mutta vastauksista kuitenkin ilmeni tavoitteiden yhteneväinen linja. Työntekijät olivat melko yksimielisiä myös dokumentoinnin tärkeydestä perhetyötä tehtäessä.
Perhetyön vaikuttavuus peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella oli hyvä. Perhetyötä saatiin useimmiten oikeaan aikaan ja siihen tilanteeseen, mihin sitä on tarvittukin. Vuonna 2008 asiakasperheistä suurin osa oli sitä mieltä, että myös perhetyön ajankohta oli ollut oikea. Tuloksista voidaan päätellä työllä olleen vaikutusta kokonaisvaltaisesti perheiden tilanteisiin.