Hoitohenkilökunnan käyttökokemuksia injektiomuotoisen lääkehoidon toteuttamisesta
Hujanen, Merja; Tiirikainen, Marko (2021)
Hujanen, Merja
Tiirikainen, Marko
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103103132
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103103132
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa työskentelevien hoitajien kokemuksia injektiomuotoisesta lääkehoidosta. Opinnäytetyö toteutettiin kolmessa asumispalveluyksikössä. Tavoitteena oli saada ajantasaista tietoa yksiköissä toteuttavasta lihakseen annettavasta lääkehoidosta, yksiköiden hoitajien kokemuksista turvallisen lääkehoidon toteuttamisesta ja mahdollisista kehitystarpeista.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoidulla kyselykaavakkeella, joka sisälsi 18 suljettua kysymystä ja 1 avoimen kysymyksen. Kysymykset laadittiin pohjautuen Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen luomaan Turvallisen lääkehoidon- oppaaseen. Kyselykaavakkeen aihealueet jaoteltiin taustatietoihin, turvalliseen lääkehoitoon ja hoitomyöntyvyyteen. Kyselykaavakkeita jaettiin yhteensä 40 ja vastanneita oli 28 eli 70 %. Tutkimuksen vastaukset kerättiin paperisiin kyselykaavakkeisiin, josta tulokset analysoitiin Stata14-ohjelmaan ja tulokset siirrettiin havainnollistaviin kuvioihin.
Opinnäytetyön tutkimukseen vastannut hoitohenkilökunta suhtautuu myönteisesti yksiköissä toteuttavaan injektiomuotoiseen lääkehoitoon. Lääketurvallisuus säilyy tulosten perusteella yksiköissä ja potilaita kannustetaan injektiomuotoiseen lääkehoitoon. Henkilökunnalla on kiitettävästi osaamista ja taitoa toteuttaa injektiomuotoista lääkehoitoa. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että hoitohenkilökunta kokee injektiolääkityksen parantaneen potilaiden psyykkistä hyvinvointia ja injektiomuotoinen lääkehoito edesauttaa potilaiden psykososiaalisista kuntoutumista. Turvallinen lääkehoito toteutuu yksiköissä hyvin, mutta lisäkoulutuksen tarve on ajankohtainen.
Jatkotutkimuksena voisi ajatella samankaltaisen kyselyn toteuttamista injektiomuotoisesta lääkehoidosta mielenterveyskuntoutujille.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoidulla kyselykaavakkeella, joka sisälsi 18 suljettua kysymystä ja 1 avoimen kysymyksen. Kysymykset laadittiin pohjautuen Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen luomaan Turvallisen lääkehoidon- oppaaseen. Kyselykaavakkeen aihealueet jaoteltiin taustatietoihin, turvalliseen lääkehoitoon ja hoitomyöntyvyyteen. Kyselykaavakkeita jaettiin yhteensä 40 ja vastanneita oli 28 eli 70 %. Tutkimuksen vastaukset kerättiin paperisiin kyselykaavakkeisiin, josta tulokset analysoitiin Stata14-ohjelmaan ja tulokset siirrettiin havainnollistaviin kuvioihin.
Opinnäytetyön tutkimukseen vastannut hoitohenkilökunta suhtautuu myönteisesti yksiköissä toteuttavaan injektiomuotoiseen lääkehoitoon. Lääketurvallisuus säilyy tulosten perusteella yksiköissä ja potilaita kannustetaan injektiomuotoiseen lääkehoitoon. Henkilökunnalla on kiitettävästi osaamista ja taitoa toteuttaa injektiomuotoista lääkehoitoa. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että hoitohenkilökunta kokee injektiolääkityksen parantaneen potilaiden psyykkistä hyvinvointia ja injektiomuotoinen lääkehoito edesauttaa potilaiden psykososiaalisista kuntoutumista. Turvallinen lääkehoito toteutuu yksiköissä hyvin, mutta lisäkoulutuksen tarve on ajankohtainen.
Jatkotutkimuksena voisi ajatella samankaltaisen kyselyn toteuttamista injektiomuotoisesta lääkehoidosta mielenterveyskuntoutujille.