”Riittävä hyvä varhaisessa vaiheessa kantaa eteenpäin, ja paljon pahaa jää syntymättä” : Varhainen vuorovaikutus perhetyössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia kuntien perhetyötä tekevien työntekijöiden kokemuksia siitä, mitä auttamisen esteitä ja minkälaiset auttamisen mahdollisuudet heillä on perheissä, joissa on varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia. Lisäksi opinnäytetyössä selvitetään, miten tärkeänä kuntien perhetyötä tekevät työntekijät pitävät varhaisen vuorovaikutuksen ongelmiin puuttumista ja miten he toimivat havaittuaan varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia. Tutkimusympäristö rajataan koskemaan Suomen kuntia ja perusjoukko muodostuu kunnissa työskentelevistä perhetyötä tekevistä työntekijöistä.

Tutkimus toteutettiin pääosin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen, mutta siinä on piirteitä myös kvalitatiivisesta tutkimusmenetelmästä. Tutkimusaineisto on analysoitu SPSS-ohjemistoa hyödyntäen. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty kyselytutkimuksena Webropol-ohjelmalla luodulla puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli suljettujen kysymysten lisäksi kaksi avointa kysymystä. Kyselyyn vastattiin Internetissä anonyymisti. Kysely suunnattiin siten, että mukaan saatiin mahdollisimman monta kuntaa eri puolilta Suomea. Webropol-kysely lähetettiin 392 sähköpostiosoitteeseen ja vastauksia kyselyyn tuli 217. Vastausprosentiksi muodostui 55,3 %.

Opinnäytetyössä selvisi, että suurin osa (82 %) perhetyötä tekevistä työntekijöistä pitää varhaisen vuorovaikutuksen ongelmiin puuttumista erittäin tärkeänä, ja noin puolet (55,6 %) työntekijöistä mainitsi, että heillä on hyvät mahdollisuudet auttaa perhettä varhaisen vuorovaikutuksen ongelmissa. Suurin osa (69,6 %) työntekijöistä mainitsi ottavansa asian puheeksi vanhempien kanssa havaittuaan varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia. Noin puolet (55,3 %) työntekijöistä mainitsi käyttävänsä eri menetelmiä, esimerkiksi mallintamista, sanoittamista ja videointia. Työaikaresurssi (45,2 %) nousi tutkimuksessa suurimmaksi toimimisen esteeksi työskenneltäessä niissä perheissä, joissa oli havaittu varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia.

Opinnäytetyöstämme on hyötyä kuntien perhetyötä kehitettäessä, koska siinä tulee esille varhaiseen vuorovaikutukseen kohdistuvan auttavan työn esteet perhetyössä perhetyöntekijöiden kokemana.

The aim of the thesis is to examine the experiences of municipality family workers of the obstacles and opportunities they have for helping families that have problems, failures or shortcomings in early interaction. The study also examines how important do municipality family workers perceive intervening in early interaction problems and how do they act when they detect early interaction problems. The research environment was restricted to the municipalities in Finland and the research subjects are family workers working in these municipalities.

The survey was mainly quantitative, but also included features of qualitative research methods. The data was analyzed by SPSS software. The empirical material was gathered by a structured questionnaire in Webropol application which consisted of closed questions but also included two open questions. The survey was done on the Internet anonymously. The survey was directed so that it would cover as many Finnish municipalities as possible. Webropol-survey was sent to 392 e-mail addresses and there were 217 answers to the survey. The response rate was 55.3 %.

Results of this study showed that most of the family workers (82 %) think it is very important to intervene in the problems of early interaction and half of the employees (55,6 %) mentioned that they have a good possibility to help families in early interaction problems. After detecting the early interaction problems the majority of employees (69,6 %) mentioned that they take the matter up with the parents and the half of employees (55,3 %) said they use different methods, for example modelling, lyrics, and videos. Resource of working hours (45,2 %) rose the largest obstacle in working with families who have early interaction problems.

Our thesis is useful when developing municipality family work because it brings up obstacles that are targeted at helping work in early interactions at family work.