Pieksämäen lukion 2.vuoden opiskelijoiden-kouluruokailun tyytyväisyyskysely

Abstract

Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Pieksämäen Nuorisotoimelle ja Pieksämäen lasten- ja nuorten työryhmälle. Opinnäytetyön aihe on lähtöisin Pieksämäellä vuonna 2010 toteutetun valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn tuloksista, joissa ilmeni kouluruokailun sekä nuorten ravitsemuksen kannalta kehi-tettävää. Työn tavoitteena on antaa tarkempaa tietoa opiskelijoiden ruokailutottumuksista.

Kysely toteutettiin webropol -muodossa Pieksämäen lukiolla luokanvalvojien toimesta. Kohderyhmänä olivat Pieksämäen lukion 2. vuoden oppilaat, jotka ovat olleet mukana valtakunnallisessa Kouluterveys-kyselyssä vuonna 2010. Kohderyhmään kuului 95 henkilöä, joista tähän kyselyyn vastasi 49 (51.6 %). Ai-neisto käsiteltiin Webropol –analysointiohjelman ja Microsoft Office Excel –taulukkolaskennan avulla. Avoimet vastaukset käsiteltiin sisällönanalyysiä käyttäen.

Tulosten mukaan nuoret ovat pääosin tyytyväisiä kouluruoan tarjoiluajankohtaan ja ruoka-annosten riittävyyteen. Vastaajista 67 % ruokailee koulussa päivittäin, 3-4 päivänä viikossa 25 % oppilaista, 1-2 päivänä koulussa ruokailevia on 4 % ja harvemmin 4 % vastaajista. Vastaajista 88 % syö pääruoan koulu-aterialla, salaattia nauttii oppilaista 84 %. Ruokajuomana maitoa/piimää juo oppilaista 61 % ja vettä juo 45 % oppilaista. Leipää ilmoitti syövänsä 77 % oppilaista. 6 % oppilaista vastasi syövänsä jotakin muuta. Tuloksista selviää, että nuoret eivät syö kouluruokaa, koska ovat tyytymättömiä sen makuun, laatuun ja ulkonäköön vaikuttaviin tekijöihin. Teoriatietoon pohjaten usean nuoren kohdalla terveellinen, suoma-laisten ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio ei toteudu, mikä voi vaarantaa nuoren fyysisen ja psyykkisen kasvun ja kehityksen. Avoimissa vastauksissa tuli ilmi useita nuorten näkökulmasta lähtöisin olevia kouluruokailun kehitysehdotuksia.

Jatkotutkimuksena ammattikoulussa tai peruskoulussa toteutettu vastaavanlainen kysely antaisi paikka-kuntakohtaisia vertailukohteita.

The thesis was made under a contract of Pieksamaki youthwork and Pieksamaki Children and Young People workgroup. The idea of this thesis came from nationwide Schoolhealthsurvey results which was made 2010 in Pieksämäki. The concerning results were in areas of school meals and in young people's nutrition. Objective of this thesis is to give more accurate information of students dietary habits.

The survey was conducted at Pieksamaki high school in webropol format by the classteachers. The target group was the second year students of Pieksamaki high school who had been involved in the Schoolhealth survey in 2010. Of the target group 49 out of 95(51.6%) answered the survey. The data was processed on Webropol-analysis software, Microsoft Office Excel. The open answers were listed and posted on the text of direct quotations.

The results show that that young people are mostly satisfied with the sizes of the food portions and the serving time of the school food. By the respondants 67 % eat at school every day, 25 % eat 3-4 times at week, 4 % one to two times and more rarely. 88% of respondants eat the main course, 84 % eat the salad. By the students 61 % drink milk/sourmilk and 45 % drink water in their school meal. By the students 77 % says that they eat bread and 6 % of the students answered that they eat something else. The results shows that the young people do not eat school meals because they are unhappy with the taste, quality and appearance of the determinants. The results are worrying because the healthy Finnish food nutrition recommendations does not occur to the youth and this can be dangerous to the physical and mental growth and development of the youth. Open responses revealed a great number of proposals on how to develop the school food.

Further research and surveys in the coming years could be satisfaction after a minor changes in the school food. The survey should investigate the satisfaction to the school meals and the changes. In vocational school or elementary school the same type of survey should be used because it would provide comparison in the area.