Työntekijöiden kokemuksia äidin sensitiivisyyden tukemisesta äidin ja vauvan välisessä kiintymyssuhteessa

Abstract

Opinnäytetyön tutkimustehtävänä oli lisätä ymmärrystä äidin sensitiivisyyden tukemisesta äidin ja vauvan välisessä kiintymyssuhteessa työntekijöiden kokemusten kautta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ja tulkita Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n ensikodin ja päiväryhmä Pikku-Miinan työntekijöiden omakohtaisia kokemuksia äidin sensitiivisyyden tukemisesta varhaisessa kiintymyssuhteessa. Opinnäytetyössä vastattiin seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Minkälaiseksi työntekijät ymmärtävät äidin sensi-tiivisyyden merkityksen äidin ja vauvan välisessä kiintymyssuhteessa? 2. Minkälaisen työntekijän ja äidin välisen suhteen työntekijät kokevat tukevan äidin sensitiivisyyttä ja minkälaiseksi he kokevat oman roolinsa? ja 3. Miten työntekijät toimivat äidin sensitii-visyyttä tukiessaan ja millaisiksi he kokevat nämä tilanteet?

Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineistonhankintamenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Opinnäytetyön aineisto hankittiin haastattelemalla kahta ensikodin ja kahta päiväryhmä Pikku-Miinan työntekijää. Haastatteluaineisto analysoitiin käyttämällä laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset kertovat haastateltavien omista henkilökohtaisista kokemuksista ja näkemyksistä äidin sensitiivisyydestä ja sen tukemisesta.

Työntekijöiden mukaan äidin sensitiivisyys on yksi olennaisimmista edellytyksistä äidin ja vauvan välille muodostuvalle turvalliselle kiintymyssuhteelle. Luottamuksellinen ja vastavuoroinen dialoginen suhde mahdollistaa työntekijöiden mielestä parhaiten äidin sensitiivisyyden tukemisen. Työntekijöiden mukaan heidän oma roolinsa suhteessa äitiin vaihtelee tilanteen mukaan. Välillä työntekijä on äidille rinnalla kulkija ja tukija, joskus taas häneltä vaaditaan jämäkkää ohjaamista. Haasteellisimmiksi työntekijät kertovat kokevansa tilanteet, joissa äidillä ei ole omasta mielestään puutteita sensitiivisyydessä eikä hän välttämättä ymmärrä sensitiivisyyden tärkeää merkitystä vauvalle. Keskusteleminen muiden työntekijöiden kanssa on avainasemassa työn haasteista selviyty-misessä. Työntekijät kokevat palkitsevimmiksi tilanteet, joissa äiti ja vauva löytävät toisensa ja nauttivat yhdessäolosta.

Kaikkien haastateltujen vastauksista on nähtävissä heidän laaja tietopohjansa äidin sensitiivisyydestä ja sen merkityksestä. Työntekijöiden esiintuomat näkemykset ja kokemukset ovat rinnastettavissa opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen. Opinnäytetyötä varten rakennettu teoreettinen viitekehys ja siihen perustuvat haastatteluteemat soveltuvat sekä mahdollisen jatkotutkimuksen että ammatillisen kehittämistyön välineiksi.

The purpose of this study was to increase understanding about supporting mothers’ sen-sitivity. The objective was striven for by finding out and interpreting employees’ own experiences of supporting mothers’ sensitivity and early attachment between a baby and her or his mother.

This was a qualitative study. Data were collected via a theme interview. The theme interview was conducted with four employees, who are working in a mother and child home and support group run by Tampereen ensi- ja turvakoti ry. The data were analyzed using qualitative content analysis.

According to the employees, mothers’ sensitivity is one of the most important requirements for secure attachment. The interviewees think that confidential and two-way dialogic relationship is the best way to support mothers’ sensitivity. The employees tell that their own roles vary: sometimes they stand by a mother and sometimes they must advice her assertively. The interviewees think that it is very challenging to support mothers’ sensitivity if they do not understand the importance of sensitivity. Discoursing with other employees helps the interviewees to cope with challenging situations. The employees think that the best feedback is when they see that the mother-child interac-tion works. The employees’ answers show that they have a lot of knowledge about mothers’ sensitivity and its importance. Experiences that the employees highlight are paralleled by the theoretical framework of the study. The theoretical framework con-structed for the study is applicable as a tool in both further study and professional development work.