Käyttäjäkeskeinen suunnittelu kirjastopalvelujen kehittämisessä : ikäihminen kirjaston käyttäjänä
Järvi, Anu (2012)
Järvi, Anu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012090613465
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012090613465
Tiivistelmä
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu lisääntyy kunnissa ja yleisissä kirjastoissa. Tässä opinnäytteessä tarkastellaan käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja käyttäjiltä saadun tiedon hyödyntämisen tilannetta kuntapalvelujen suunnittelussa tällä hetkellä ja tutkitaan ikäihmisiä kirjaston käyttäjinä käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteisiin tukeutuen ja palvelumuotoilun prosessia seuraillen.
Tutkimuksessa haastateltiin viittä kirjastoa aktiivisesti käyttävää, +60-vuotiasta eläkkeellä olevaa ikäihmistä. Tutkimus koostui kaksiosaisesta haastattelusta, jonka ensimmäinen osa, tilannetutkimus, toteutettiin kirjastossa, tavanomaista kirjastokäyntiä noudatellen ja havainnoiden. Kirjastossa toteutetun haastattelun jälkeen siirryttiin jatkamaan haastattelua kahden kesken ideahaastattelun muodossa, jossa keskusteltiin tätä tutkimusta varten luoduista palveluideoista ja valittiin niistä mieluisimpia. Tutkimuksen tarkoitus oli saada tietoa ikäihmisistä kirjastonkäyttäjinä sekä löytää kirjastolle jo joitain kokeilemisen arvoisia, helpohkosti toteutettavissa olevia ja ikäihmisiä miellyttäviä palveluideoita.
Tutkimus osoitti, että osa ikäihmisistä etenee kirjastokäynnillään tietyn toistuvan reitin mukaisesti ja heillä kirjaston aineistolajien tuntemus ja hyödyntäminen on melko suppeaa. Osa taas kiertelee kirjastoa aktiivisesti ja etsii ja löytää myös ns. herätelainoja. Kirjastossa tulisi kiinnittää huomiota opasteiden selkeyteen ja eri aineistolajien esille tuomiseen. Yksittäisen teoksen linkittymistä muihin teoksiin ja aineistoihin kirjastossa voisi tuoda esille esim. teokseen liitettävällä vinkkaustiedolla, sillä etenkin kirjaston uudempien, teknisten laitteiden käyttöä edellyttävien aineistolajien tuntemus ja käyttö on ikäihmisillä vähäistä.
Kirjaston verkkopalvelut eivät tavoittaneet haastatelluista ikäihmisistä yhtäkään, mutta osa hyödynsi aktiivisesti mediaa lukuvinkkien saamiseen ja teki kirjastossa varauksia mediassa suositellusta aineistosta. Itsepalvelu kirjastossa koettiin helpoksi, vaikka ennakkoluuloja käytön vaikeudesta aluksi olikin. Mieluisimmiksi palveluideoiksi ideahaastattelun perusteella valikoituivat itsepalvelukuitilla saatavat pienet edut, hitaan palvelun hetket sekä ikäihmisten ja lasten ja nuorten välinen vuorovaikutteinen toiminta kirjastossa. Tutkimuksen perusteella ikäihmisten kirjastonkäytössä tärkeää on myös kirjaston esteettömän käytön varmistaminen.
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu edellyttää suunnittelun näkökulman ja asiakkaiden tarkastelutavan muutosta. Kirjastoissa paljon käytetty lomakemuotoinen asiakaskysely ei anna kirjaston käyttäjälle todellista kehittäjäkumppanin roolia. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu soveltuu hyvin kirjastopalvelujen kehittämiseen ja tässä työssä käytettyjä menetelmiä voisi käyttää mikä tahansa kirjasto halutessaan tutkia käyttäjiään.
Tutkimuksessa haastateltiin viittä kirjastoa aktiivisesti käyttävää, +60-vuotiasta eläkkeellä olevaa ikäihmistä. Tutkimus koostui kaksiosaisesta haastattelusta, jonka ensimmäinen osa, tilannetutkimus, toteutettiin kirjastossa, tavanomaista kirjastokäyntiä noudatellen ja havainnoiden. Kirjastossa toteutetun haastattelun jälkeen siirryttiin jatkamaan haastattelua kahden kesken ideahaastattelun muodossa, jossa keskusteltiin tätä tutkimusta varten luoduista palveluideoista ja valittiin niistä mieluisimpia. Tutkimuksen tarkoitus oli saada tietoa ikäihmisistä kirjastonkäyttäjinä sekä löytää kirjastolle jo joitain kokeilemisen arvoisia, helpohkosti toteutettavissa olevia ja ikäihmisiä miellyttäviä palveluideoita.
Tutkimus osoitti, että osa ikäihmisistä etenee kirjastokäynnillään tietyn toistuvan reitin mukaisesti ja heillä kirjaston aineistolajien tuntemus ja hyödyntäminen on melko suppeaa. Osa taas kiertelee kirjastoa aktiivisesti ja etsii ja löytää myös ns. herätelainoja. Kirjastossa tulisi kiinnittää huomiota opasteiden selkeyteen ja eri aineistolajien esille tuomiseen. Yksittäisen teoksen linkittymistä muihin teoksiin ja aineistoihin kirjastossa voisi tuoda esille esim. teokseen liitettävällä vinkkaustiedolla, sillä etenkin kirjaston uudempien, teknisten laitteiden käyttöä edellyttävien aineistolajien tuntemus ja käyttö on ikäihmisillä vähäistä.
Kirjaston verkkopalvelut eivät tavoittaneet haastatelluista ikäihmisistä yhtäkään, mutta osa hyödynsi aktiivisesti mediaa lukuvinkkien saamiseen ja teki kirjastossa varauksia mediassa suositellusta aineistosta. Itsepalvelu kirjastossa koettiin helpoksi, vaikka ennakkoluuloja käytön vaikeudesta aluksi olikin. Mieluisimmiksi palveluideoiksi ideahaastattelun perusteella valikoituivat itsepalvelukuitilla saatavat pienet edut, hitaan palvelun hetket sekä ikäihmisten ja lasten ja nuorten välinen vuorovaikutteinen toiminta kirjastossa. Tutkimuksen perusteella ikäihmisten kirjastonkäytössä tärkeää on myös kirjaston esteettömän käytön varmistaminen.
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu edellyttää suunnittelun näkökulman ja asiakkaiden tarkastelutavan muutosta. Kirjastoissa paljon käytetty lomakemuotoinen asiakaskysely ei anna kirjaston käyttäjälle todellista kehittäjäkumppanin roolia. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu soveltuu hyvin kirjastopalvelujen kehittämiseen ja tässä työssä käytettyjä menetelmiä voisi käyttää mikä tahansa kirjasto halutessaan tutkia käyttäjiään.