Perhepäivähoitajien kokemuksia huolen heräämisestä Koillismaalla

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvailla perhepäivähoitajien kokemuksia huolen heräämisestä työssään. Tutkimuksemme teoreettisen viitekehyksen koostimme perhepäivähoidon erityisyydestä varhaiskasvatuksessa, kasvatuskumppanuudesta, lapsen suotuisan kehityksen teoriasta sekä huoli puheeksi -menetelmästä.

Laadullisen tutkimuksemme aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastatteluja. Haastattelujen teemarungon muodostimme Pulkkisen lapsen suotuisan kehityksen teoriasta. Tutkimusta varten haastattelimme neljää perhepäivähoitajaa. Haastattelimme perhepäivähoitajia heidän omissa työympäristöissään. Käytimme haastatteluaineiston analyysiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.

Pääasiallisesti haastattelemamme perhepäivähoitajat kokivat luottamusta ja kokemusta selviytymisestään. Kun huolen aiheita oli noussut, oli niistä selvitty omien voimavarojen ja ammatillisten ja muiden tukiverkostojen avulla. Huolen herääminen on kuitenkin paljolti riippuvainen työntekijästä itsestään. Toisella voimavarat ja toimintamahdollisuudet ovat riittävämmät koulutuksen tai työkokemuksen ja erilaisen taustatuen ansiosta kuin toisella. Kokemus huolen heräämisestä syntyy, jos perhepäivähoitaja toteaa omat voimavaransa ja toimintamahdollisuutensa riittämättömiksi ja hänelle itselleen tulee tunne lisätuentarpeesta. Huoli on sitä suurempaa, mitä enemmän työntekijä kokee tarvitsevansa lisätukea.

The purpose of this study was to describe private child minders’ experiences of the feeling of worry at their work. The aim of the study was to give a new insight into private child minders’ work and to help develop the field of child day care.

The theoretical framework of our study consists of knowledge of early childhood education, early childhood education and care (ECEC) partnership, child development and anticipation dialogues.

Our study was a qualitative case study. The data was collected using theme-based interviews. We interviewed four private child minders in their own professional environment. The data was analyzed using the method of content analysis.

The results of our study showed that the concept of worry and its definition were relative. The interviewed child minders were mainly confident and self-reliant as to their coping and own resources. The resources are ethical knowledge, pedagogic knowledge, working experience, attitude, networks and ECEC partnership. When the child minders had worries, they managed to cope with them with the help of their own resources and professional and other support networks. However, arising of feeling of worry was greatly dependent on the worker himself. Some workers had more resources and their functional possibilities were more sufficient because of their education or work experience and support they got. The experience of worry arouse if a child minder noticed that her own resources and functional possibilities were insufficient and she had a feeling that she needed more support. The feeling of worry was the bigger the more a worker felt that she needed more support in her work.