Sotalapsista seniorikansalaisiksi : -elämäntarinat sosiaali- ja terveyspalveluissa

Abstract

Suomen käymät sodat merkitsivät käännekohtia ihmisten elämässä. Sodan seurauksena yli 70 000 lasta lähetettiin sotalapsiksi muihin Pohjoismaihin. Opinnäytetyön tutkimuksellisen osuuden tarkoituksena on kuvailla nyt jo ikääntyvien sotalasten kokemusten pohjalta, mitä merkityksiä ja vaikutuksia sotalapsena ololla on ollut heidän elämänkulkuunsa. Kehittämisosuuden tarkoituksena on jäsentää poikkeuksellisen elämänkulun merkitysvaikutuksiin kulminoituvia kehittämishaasteita ikääntyvien sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tarkastelun kohteena ovat kahdeksan vantaalaisen sotalapsen haastatteludokumentit valmiista arkistoaineistosta, jotka on kerätty 1990-luvulla Vantaan Pohjola-Norden ry:n toimesta. Kyseisiä elämäntarinoita tarkastellessa hyödynnetään elämäntavan käsitettä, tarinallisuutta ja elämäkerrallisuutta sekä sisällön analyysiä.

Analyysin pohjalta syntynyt elämän perustan muutokset – käsite ulottuvuuksineen (elintason ja vuorovaikutussuhteiden muutokset) valottaa sitä kokonaisuutta, joihin sotalapset ovat joutuneet sopeutumaan. Elinolosuhteiden muutos merkitsi eroa tutuista olosuhteista, ympäristöstä ja kielestä sekä sopeutumista varsin toisenlaisiin olosuhteisiin, ympäristöön ja kieleen. Vuorovaikutussuhteiden muutos merkitsi eroa omista vanhemmista ja sisaruksista sekä sopeutumista uuteen perheeseen. Suomeen paluu merkitsi jälleen elinolosuhteiden kokonaisuuden muutosta, useimmiten vaatimattomampia oloja sekä kieli- ja oppimisvaikeuksia. Vuorovaikutussuhteiden muutos ilmeni ikävinä erokokemuksina siitä perheestä ja lähiyhteisöstä johon sotalapsi oli jo ehtinyt vahvasti kiinnittyä. Sopeutuminen omaan vieraalta tuntuvaan perheeseen ei useinkaan osoittautunut helpoksi ja suhteet vanhempiin sekä sisaruksiin saattoivat jäädä pysyvästi etäisiksi. Hyvät muistot, sosiaalisten ja kulttuuristen taitojen sekä kielen oppiminen ja jopa läpi elämän jatkuneet hyvät suhteet vastaanottaneen perheen kanssa auttoivat eteenpäin. Yksilölliset, ainutkertaiset kokemukset ja niille annetut merkitykset ja tapahtumista seuranneiden vaikutusten kokonaisuus vaikutti siihen, oliko sotalapsena olo elämänkulun kokonaisuudessa voimavaroja vähentävä tai niitä lisäävä.

Nykyinen väestökehitys ja ikääntyvien erilaisuus luo merkittäviä haasteita erityisesti palvelujen sisällölliselle kehittämiselle. Opinnäytetyön tutkimuksellisen osuuden tulosten ja kirjalli-suuskatsausten pohjalta sotalasten ja muiden erityisryhmien elämäntarinoihin perehtyminen luo ymmärrystä niiden yksilöllisistä merkitysvaikutuksista elämään. Samalla elämänkulussa voimavaroja kuluttaneet ja kartuttaneet tekijät tulevat näkyviksi, hyödyntäen tarpeen mukaisen hoidon ja palvelun suunnittelua. Ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden perusta rakentuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten elämisen ja olemisen ulottuvuuksien kokonaisvaltaiselle huomioinnille. Elämäntarinat ja muistelu eri muodoissaan voivat toimia sekä yksilöllisenä että sosiokulttuurisena voimavarana.

From war children to senior citizens -life stories in the social and health care services

The wars Finland went throught meant a turning point in peoples’ lives. As a result over 70.000 war children were sent to other Nordic countries. The purpose of the experimental part of this Master’s thesis is to describe, based on the experiences of now already aged people, what kind of meanings and influence being a war child has had in their lives. The developmental part of the thesis analyzes how the exceptional course of life creates challenges for the development and carrying out social and health care services for the elderly people. In the 1990s the Pohjola-Norden society gathered interview material of war children from Vantaa. Eight interviews from that material have been under scope in this study.These life stories have been analyzed by the concept of way of living, narrative and biographical aspects and content analysis.

The definition, changes in the fundaments of life, with its dimensions, was created as a result of the analysis.This concept exposes the entity that war children had to cope with. Changes in living conditions meant separation from the familiar lifestyle and adapting to rather different circumstances, environment and language. The war child had to leave his/her parents and siblings and adapt to a new family, and it caused great changes in the interactions. Moving back to Finland meant a change in living conditions – in most cases more modest living conditions as well as language and learning difficulties. Changes in human relations caused painful experiences of separation from the family and from the near community to which children already had attached themselves. Adapting back to your own family that felt strange was not at all easy and relations to own parents and siblings could remain distant for good. The factors that helped war children go on were good memories, learned socio-cultural and language skills together with good even life-long relations with the family that received the war child. Individual, exceptional experiences and the meanings they were given, together with the influences caused by events, affected a war child in a way that either increased or decreased resources.

Today’ s ageing population and the diversity of elderly people creates significant challenges especially when developing the contents of services. The experimental results and the literary survey will create understanding to the individual consequences in the course of life of war children and other special groups. At the same time factors that gained and released energy become visible which enables planning correctly measured treatment and services. The basis of the elderly people’s welfare and health is built on a holistic aspect of the physical, mental and social dimensions of life. Life stories and looking back on different ways can work both as an individual and a socio-cultural resource.