Riihimäen vankilan päivittäisen tuen osastot vankien näkökulmasta : "Tässä se lusiminen katkee, se on se mikä motivoi"
Luoma-aho, Henna; Heino, Aino (2012)
Luoma-aho, Henna
Heino, Aino
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012092813984
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012092813984
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, mikä merkitys Riihimäen vankilan päivittäisen tuen osastojen kuntouttavalla toimintamallilla on osastoilla asuville vangeille. Osastot tarjoavat sosiaalista kuntoutusta erityistä tukea tarvitseville vangeille. Päivittäisen tuen osastot muodostavat oman, muusta vankiyhteisöstä erillisen kuntoutusyhteisönsä. Osastojen kuntouttavassa toimintamallissa yhdistyvät työhön ja itsenäiseen elämään valmentava opetus ja ohjaus, toiminnallinen kuntoutus sekä psykososiaalinen yksilötyö.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin vankien kokemuksia osastojen viikko-ohjelman toiminnoista, yhteisöstä ja henkilökunnasta. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimustamme varten haastattelimme kymmentä miesvankia Riihimäen vankilan päivittäisen tuen osastoilta. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelumenetelmällä. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys koostuu rikosseuraamusalan vankeinhoidon kuntoutukseen liittyvistä teorioista.
Haastatellut vangit vaikuttivat suhtautuvan osastojen kuntouttaviin toimintoihin ja osastolla asumiseen myönteisesti. Tutkimustuloksissa korostuivat osastojen viikko-ohjelman toiminnallisuus, sosiaalinen kanssakäyminen ja mahdollisuus uuden oppimiseen. Osastojen erityisohjaajat koettiin olennaisena ja tärkeänä osana osastojen toimintaa. Osastoilla pystyivät asumaan myös ne vangit, jotka eivät syystä tai toisesta kokeneet kuuluvansa muille vankiosastoille. Osastot kuntoutusympäristönä koettiin myönteiseksi, rauhalliseksi ja ilmapiiriltään rennoksi. Tutkimustulostemme mukaan vankien kuntoutustyössä tarvitaan myös sosiaalista kuntoutusta, ohjelmatyön ohella. Vankien kokemukset toivat esiin osastojen tämänhetkisen kuntoutustoiminnan vahvuuksia ja mahdollisia kehittämisen alueita.
Vankien näkökulmia osastojen kuntoutusmallista voidaan hyödyntää suunniteltaessa kuntouttavia vankilaosastoja ja rikosseuraamusalalla suunniteltaessa ja kehitettäessä rikosseuraamusalan asiakkaiden kuntoutustyötä.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin vankien kokemuksia osastojen viikko-ohjelman toiminnoista, yhteisöstä ja henkilökunnasta. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimustamme varten haastattelimme kymmentä miesvankia Riihimäen vankilan päivittäisen tuen osastoilta. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelumenetelmällä. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys koostuu rikosseuraamusalan vankeinhoidon kuntoutukseen liittyvistä teorioista.
Haastatellut vangit vaikuttivat suhtautuvan osastojen kuntouttaviin toimintoihin ja osastolla asumiseen myönteisesti. Tutkimustuloksissa korostuivat osastojen viikko-ohjelman toiminnallisuus, sosiaalinen kanssakäyminen ja mahdollisuus uuden oppimiseen. Osastojen erityisohjaajat koettiin olennaisena ja tärkeänä osana osastojen toimintaa. Osastoilla pystyivät asumaan myös ne vangit, jotka eivät syystä tai toisesta kokeneet kuuluvansa muille vankiosastoille. Osastot kuntoutusympäristönä koettiin myönteiseksi, rauhalliseksi ja ilmapiiriltään rennoksi. Tutkimustulostemme mukaan vankien kuntoutustyössä tarvitaan myös sosiaalista kuntoutusta, ohjelmatyön ohella. Vankien kokemukset toivat esiin osastojen tämänhetkisen kuntoutustoiminnan vahvuuksia ja mahdollisia kehittämisen alueita.
Vankien näkökulmia osastojen kuntoutusmallista voidaan hyödyntää suunniteltaessa kuntouttavia vankilaosastoja ja rikosseuraamusalalla suunniteltaessa ja kehitettäessä rikosseuraamusalan asiakkaiden kuntoutustyötä.