”MIELEN JA KEHON HARMONIAA” : Masennuspotilaiden kehotietoisuuskokemuksia psykofyysisestä fysioterapiasta
Pitkäniemi, Sirpa; Korhonen, Panu; Mehnert, Suvi (2012)
Pitkäniemi, Sirpa
Korhonen, Panu
Mehnert, Suvi
Savonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012102914688
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012102914688
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata keskivaikeaa masennusta sairastavien potilaiden kokemuksia psykofyysisestä fysioterapiasta ryhmässä toteutettuna. Masennus eli depressio luetaan kansantauteihin ja depressiota sairastaa joka vuosi noin 5 prosenttia suomalaisista. Maailman terveysjärjestön (WHO) tutkimuksessa on ennustettu, että masennus on vuonna 2030 eniten toimintakyvyttömyyttä aiheuttava sairaus. Opinnäytetyön tavoitteena oli ryhmäläisten tuleminen tietoiseksi kehonsa tuntemuksista masennuksen aikana ja kuinka he voivat näihin tuntemuksiin vaikuttaa antamillamme psykofyysisen fysioterapian harjoitteilla. Opinnäytetyön kautta toivomme lisäävämme Pohjois-Savon alueella tietoisuutta psykofyysisen fysioterapian mahdollisuudesta osana mielenterveyskuntoutujan kuntoutumisprosessia.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, jonka keskeinen piirre on induktiivinen päättely. Siinä havainnoidaan yksittäisiä tapahtumia, jotka yhdistetään kokonaisuudeksi. Psykofyysisessä fysioterapiassa ihminen nähdään kokonaisuutena, jossa ihmisen ajattelu, keho ja mieli ovat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Psykofyysisen fysioterapian keinoilla tuetaan ihmisen voimavaroja ja liikunta- ja toimintakykyisyyttä. Psykofyysisessä fysioterapiassa vaikuttavuuden mittaamisessa henkilön oma kokemus ja kuvailu omista kokemuksistaan ovat tärkeässä asemassa.
Tutkimukseen osallistui viisi potilasta, joista kolme olivat tutkimuksessa loppuun asti. Tutkimuspotilaat valittiin yhteistyössä työn toimeksiantajan Kuopion psykiatrian keskuksen kanssa. Tutkimusinterventiona toteutettiin ryhmäterapia Kuopion psykiatrian keskuksella kuuden viikon ajan, jonka lisäksi oli yksilökäynti alussa ja lopussa. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin ja jokaisen terapiakerran päätteeksi kerätyllä kirjallisella palautteella.
Ryhmäläisten kokemukset psykofyysisestä fysioterapiaryhmästä olivat myönteisiä. Ryhmäläiset kokivat tulleensa tietoisemmaksi omasta kehostaan ja suhde omaan kehoon muuttui sallivammaksi. Hengityksen tiedostamisesta, tietoisesta läsnäolosta ja meditaatioharjoitteista ryhmäläiset kuvasivat saaneensa työkaluja omaan arkeensa. Ryhmäläisten saavuttamat hyödyt harjoitteista näkyivät heidän mielialassaan, unen laadun paranemisena ja arjessa jaksamisena.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata keskivaikeaa masennusta sairastavien potilaiden kokemuksia psykofyysisestä fysioterapiasta ryhmässä toteutettuna. Masennus eli depressio luetaan kansantauteihin ja depressiota sairastaa joka vuosi noin 5 prosenttia suomalaisista. Maailman terveysjärjestön (WHO) tutkimuksessa on ennustettu, että masennus on vuonna 2030 eniten toimintakyvyttömyyttä aiheuttava sairaus. Opinnäytetyön tavoitteena oli ryhmäläisten tuleminen tietoiseksi kehonsa tuntemuksista masennuksen aikana ja kuinka he voivat näihin tuntemuksiin vaikuttaa antamillamme psykofyysisen fysioterapian harjoitteilla. Opinnäytetyön kautta toivomme lisäävämme Pohjois-Savon alueella tietoisuutta psykofyysisen fysioterapian mahdollisuudesta osana mielenterveyskuntoutujan kuntoutumisprosessia.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, jonka keskeinen piirre on induktiivinen päättely. Siinä havainnoidaan yksittäisiä tapahtumia, jotka yhdistetään kokonaisuudeksi. Psykofyysisessä fysioterapiassa ihminen nähdään kokonaisuutena, jossa ihmisen ajattelu, keho ja mieli ovat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Psykofyysisen fysioterapian keinoilla tuetaan ihmisen voimavaroja ja liikunta- ja toimintakykyisyyttä. Psykofyysisessä fysioterapiassa vaikuttavuuden mittaamisessa henkilön oma kokemus ja kuvailu omista kokemuksistaan ovat tärkeässä asemassa.
Tutkimukseen osallistui viisi potilasta, joista kolme olivat tutkimuksessa loppuun asti. Tutkimuspotilaat valittiin yhteistyössä työn toimeksiantajan Kuopion psykiatrian keskuksen kanssa. Tutkimusinterventiona toteutettiin ryhmäterapia Kuopion psykiatrian keskuksella kuuden viikon ajan, jonka lisäksi oli yksilökäynti alussa ja lopussa. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin ja jokaisen terapiakerran päätteeksi kerätyllä kirjallisella palautteella.
Ryhmäläisten kokemukset psykofyysisestä fysioterapiaryhmästä olivat myönteisiä. Ryhmäläiset kokivat tulleensa tietoisemmaksi omasta kehostaan ja suhde omaan kehoon muuttui sallivammaksi. Hengityksen tiedostamisesta, tietoisesta läsnäolosta ja meditaatioharjoitteista ryhmäläiset kuvasivat saaneensa työkaluja omaan arkeensa. Ryhmäläisten saavuttamat hyödyt harjoitteista näkyivät heidän mielialassaan, unen laadun paranemisena ja arjessa jaksamisena.
