Kehityskeskustelut osaamisen kehittymisen ja johtamisen välineenä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kehityskeskusteluja osaamisen kehittymisen ja johtamisen välineenä. Tutkimuksessa selvitettiin case-yrityksen avulla, mitä osaamisella ja sen kehittämisellä tarkoitetaan, mikä on kehityskeskustelujen rooli niin kehityksessä kuin johtamisessa sekä miten prosessia voitaisiin parantaa. Tutkimus suoritettiin sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti, ja siihen osallistui case-yrityksestä valitut tiimit ja kaksi esimiestä. Teemahaastattelua, joka edustaa kvalitatiivista tutkimusosuutta, käytettiin esimiesten näkökulman kartoittamisen apuna. Kvantitatiivisen osuuden muodosti kyselylomake, johon tutkimukseen valittujen tiimien työntekijät vastasivat.

Opinnäyte jakaantuu teoriaosuuteen ja tutkimukseen. Työn teoriaosuus koostuu neljästä eri luvusta nojautuen puhtaasti kirjallisuuteen ja muihin tietolähteisiin. Teoriaosuuden ensimmäinen ja toinen luku käsittelevät hyvin yleisesti, mutta laajasti, kehityskeskustelujen tarkoitusta, periaatteita, hyötyjä ja toteutusprosessia. Samalla pohditaan tavoitteen asettamista ja onnistuneen keskustelun edellytyksiä. Teoriaosuuden kolmas luku käsittelee osaamista ja sen kehittämistä niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Neljäs luku puolestaan käsittelee kehityskeskusteluja ja johtajuutta.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kehityskeskustelut ovat tärkeä osa yrityksen ja sen henkilöstön osaamisen kehitysprosessia. Kehityskeskustelut koetaan hyödyllisiksi ja niiden toteutus on ollut erinomaista. Kehityskeskustelujen jatkotoimenpiteet vaativat parannusta, sillä muun muassa tavoitteiden seuranta ja niiden toteuttaminen sekä konkreettinen suunnitelmanteko voisivat olla paremmin organisoitu ja kontrolloitu.

The purpose of the study was to address performance appraisals as a tool for competence development and management. In the study it is clarified what is meant by competence and its development, the role of the performance appraisals in developing and managing and also how to make this process more efficient.

The thesis is divided into the theoretical and empirical study. The theoretical framework consists of four different chapters which are strictly based on literature and sources. The first chapter deals with the performance appraisals in general, both its purpose and principles. The second chapter is more practical dealing with the preparations and execution of performance appraisal. Chapter three focuses on the definition of the competence and how to develop it both at an individual and organisational level. The theme of theory chapter four is the performance appraisals and management.

The information for empirical part of this study was gathered by a questionnaire which represents a quantitative method and theme interview which represents a qualitative method. The employees of the company answered the questionnaire anonymously and two principals of the department were interviewed in the theme interview way. The study was conducted in a department among three teams.

The study reveals that performance appraisals are a significant part of developing the company and its employees. They are well carried out and people think they are useful. More attention has to be paid to the proceedings after the performance appraisals in order to make them more efficient.