Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa : – Työssä oppimisverkosto mahdollisuutena
Manninen, Mirva (2012)
Manninen, Mirva
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111315218
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111315218
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Tavoitteena on laatia toimintamalli sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon oppisopimuskoulutuksen järjestämiseksi Kainuussa. Toimintamallin avulla tavoitellaan työssä oppimisen toteuttamista joustavasti siten, että opiskelijoille mahdollistuu sekä riittävän ammattitaidon saavuttaminen että palkan saaminen työssä oppimisen ajalta. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Kainuun ammattiopisto –liikelaitoksen Oppisopimuspalvelut.
Opinnäytetyö on tapaustutkimus ja toimintamallin kehittämiseksi käytettiin sekä kvantitatiivia että kvalitatiivisia menetelmiä. Lähdeaineistona opinnäytetyössä käytettiin työssä oppimista, työkiertoa ja verkostoitumista käsittelevää kirjallisuutta sekä aikaisempia tutkimuksia. Taustatietoa hankittiin kahden kyselyn avulla. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjille lähetetyssä kyselyssä selvitettiin, miten oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ovat organisoineet opiskelijoiden työssä oppimisjaksojen toteutuksen sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa. Toisessa Kainuun alueen sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon yksityisille työnantajille lähetetyssä kyselyssä selvitettiin työnantajien halukkuutta työssä oppimisverkoston muodostamiseen. Kyselyt toteutettiin kevään 2012 aikana.
Kyselyiden perusteella saatiin kehittämisideoita työssä oppimisen toteuttamiseen. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjien kyselyn mukaan yksityisten yritysten opiskelijat suorittavat tyypillisesti kaksi tutkintotilaisuutta muualla kuin omassa oppisopimustyöpaikassa. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän tulisi keskustella muualla tapahtuvien tutkintotilaisuuksien lukumäärästä yhdessä työnantajien sekä oppilaitoksen kanssa. Lisäksi opiskelijan aikaisempi osaaminen tulee huomioida, kun määritellään työssä oppimisen pituus. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjien mukaan työssä oppimista vaikeuttavin asia oli työssä oppimisjakson palkattomuus tai työnantajien velvoite maksaa palkkaa. Tärkeimmäksi toimenpiteeksi työssä oppimisen kehittämisessä nähtiin työssä oppimispaikkojen vaihtaminen ja oppisopimuskoulutuksen järjestäjien mielestä työnantajien tulisi verkostoitua työssä oppimisen toteuttamiseksi. Myös yksityisten työnantajien kyselyn mukaan työnantajat haluavat osallistua työssä oppimisverkostoon vastavuoroisen työkierron kautta, joka mahdollistaa opiskelijoille palkallisen työssä oppimisen. Työkierron avulla opiskelijan osaaminen laajenee. Samalla työnantajat odottavat organisaation sisäistä osaamisen kehittymistä sekä toimijoiden välisen yhteistyön lisääntymistä. Työssä oppimisverkoston muodostamisesta laadittiin toteuttamismalli. Kainuun ammattiopisto -liikelaitoksen Oppisopimuspalveluiden täytyy olla työssä oppimisverkoston muodostajana. Toteuttamiseen tulee osallistua niin oppisopimustyönantajien, opiskelijoiden kuin koulutuksen järjestäjän. Toimintamallissa esitetään työssä oppimisverkoston alku-, suunnittelu-, toteuttamis- ja lopetusvaiheet, vaiheisiin kuuluvat toimenpiteet sekä vastuuorganisaatiot.
Opinnäytetyö on tapaustutkimus ja toimintamallin kehittämiseksi käytettiin sekä kvantitatiivia että kvalitatiivisia menetelmiä. Lähdeaineistona opinnäytetyössä käytettiin työssä oppimista, työkiertoa ja verkostoitumista käsittelevää kirjallisuutta sekä aikaisempia tutkimuksia. Taustatietoa hankittiin kahden kyselyn avulla. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjille lähetetyssä kyselyssä selvitettiin, miten oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ovat organisoineet opiskelijoiden työssä oppimisjaksojen toteutuksen sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa. Toisessa Kainuun alueen sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon yksityisille työnantajille lähetetyssä kyselyssä selvitettiin työnantajien halukkuutta työssä oppimisverkoston muodostamiseen. Kyselyt toteutettiin kevään 2012 aikana.
Kyselyiden perusteella saatiin kehittämisideoita työssä oppimisen toteuttamiseen. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjien kyselyn mukaan yksityisten yritysten opiskelijat suorittavat tyypillisesti kaksi tutkintotilaisuutta muualla kuin omassa oppisopimustyöpaikassa. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän tulisi keskustella muualla tapahtuvien tutkintotilaisuuksien lukumäärästä yhdessä työnantajien sekä oppilaitoksen kanssa. Lisäksi opiskelijan aikaisempi osaaminen tulee huomioida, kun määritellään työssä oppimisen pituus. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjien mukaan työssä oppimista vaikeuttavin asia oli työssä oppimisjakson palkattomuus tai työnantajien velvoite maksaa palkkaa. Tärkeimmäksi toimenpiteeksi työssä oppimisen kehittämisessä nähtiin työssä oppimispaikkojen vaihtaminen ja oppisopimuskoulutuksen järjestäjien mielestä työnantajien tulisi verkostoitua työssä oppimisen toteuttamiseksi. Myös yksityisten työnantajien kyselyn mukaan työnantajat haluavat osallistua työssä oppimisverkostoon vastavuoroisen työkierron kautta, joka mahdollistaa opiskelijoille palkallisen työssä oppimisen. Työkierron avulla opiskelijan osaaminen laajenee. Samalla työnantajat odottavat organisaation sisäistä osaamisen kehittymistä sekä toimijoiden välisen yhteistyön lisääntymistä. Työssä oppimisverkoston muodostamisesta laadittiin toteuttamismalli. Kainuun ammattiopisto -liikelaitoksen Oppisopimuspalveluiden täytyy olla työssä oppimisverkoston muodostajana. Toteuttamiseen tulee osallistua niin oppisopimustyönantajien, opiskelijoiden kuin koulutuksen järjestäjän. Toimintamallissa esitetään työssä oppimisverkoston alku-, suunnittelu-, toteuttamis- ja lopetusvaiheet, vaiheisiin kuuluvat toimenpiteet sekä vastuuorganisaatiot.