Epilepsia arjessa
Häme, Titta; Häme, Tea (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103153332
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103153332
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada ajankohtaista tietoa Suomessa epilepsiaa sairastavan elämänlaadusta ja arjesta. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun asiantuntijan, Sakari Kainulaisen ja Epilepsialiiton kanssa. Tutkimuksen aineisto saatiin edellä mainittujen yhteistyökumppaneiden kautta. Opinnäytetyössä ja kyselylomakkeessa käytetyn 3X10D®-elämäntilannemittarin ovat kehittäneet Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkijat. Epilepsialiitto on levittänyt kyselylomaketta sähköisesti Epilepsialiiton viestintäkanavissa ja Epilepsialehdessä. Aineisto on kerätty kevään 2019 aikana.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto rajattiin 20–60-vuotiaisiin. Tutkimusainestoa analysoitiin Exceliä hyödyntäen. Opinnäytetyön analyysi selitettiin numeerisin lukuarvoin. Toisen tutkimuskysymyksen analysoinnissa hyödynnettiin ristiintaulukointia.
Tavoitteena oli saada tietoa, kuinka tyytyväinen epilepsiaa sairastava on kyselylomakkeessa esiintyviin kymmeneen elämän eri osa-alueeseen ja kuinka sairauden koettu vaikeusaste vaikuttaa niihin. Kyselylomakkeen osa-alueisiin kuuluivat itsetunto, terveydentila, resilienssi, ystävyyssuhteet, perhe, pärjääminen, talous, asuminen, elämään tyytyväisyys ja omat vahvuudet. Rajattuun aineistoon kuului 200 tai 201 vastaajaa. Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä tyytyväisyys perheeseen ja asumisoloihin oli korkealla, vastaavasti heikoimmat tulokset ilmenivät taloudellisessa tilanteessa ja itsetunnossa. Toisen tutkimuskysymyksen tuloksissa ilmeni, että enemmän sairauteen apua tarvitsevien vastaukset olivat numeerisesti selkeästi alhaisempia.
Tässä opinnäytetyössä käytetyn aiemman tutkimustiedon mukaan epilepsia vaikuttaa oleellisesti työ- ja kouluelämään, vapaa-aikaan sekä terveyteen. Opinnäytetyössä saadut tulokset ovat samassa linjassa aiempien tutkimuksien kanssa. Yhteistyökumppanit voivat raportoida opinnäytetyössä saatuja tuloksia Epilepsialehdessä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto rajattiin 20–60-vuotiaisiin. Tutkimusainestoa analysoitiin Exceliä hyödyntäen. Opinnäytetyön analyysi selitettiin numeerisin lukuarvoin. Toisen tutkimuskysymyksen analysoinnissa hyödynnettiin ristiintaulukointia.
Tavoitteena oli saada tietoa, kuinka tyytyväinen epilepsiaa sairastava on kyselylomakkeessa esiintyviin kymmeneen elämän eri osa-alueeseen ja kuinka sairauden koettu vaikeusaste vaikuttaa niihin. Kyselylomakkeen osa-alueisiin kuuluivat itsetunto, terveydentila, resilienssi, ystävyyssuhteet, perhe, pärjääminen, talous, asuminen, elämään tyytyväisyys ja omat vahvuudet. Rajattuun aineistoon kuului 200 tai 201 vastaajaa. Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä tyytyväisyys perheeseen ja asumisoloihin oli korkealla, vastaavasti heikoimmat tulokset ilmenivät taloudellisessa tilanteessa ja itsetunnossa. Toisen tutkimuskysymyksen tuloksissa ilmeni, että enemmän sairauteen apua tarvitsevien vastaukset olivat numeerisesti selkeästi alhaisempia.
Tässä opinnäytetyössä käytetyn aiemman tutkimustiedon mukaan epilepsia vaikuttaa oleellisesti työ- ja kouluelämään, vapaa-aikaan sekä terveyteen. Opinnäytetyössä saadut tulokset ovat samassa linjassa aiempien tutkimuksien kanssa. Yhteistyökumppanit voivat raportoida opinnäytetyössä saatuja tuloksia Epilepsialehdessä.