Yhteisen kerhotoiminnan järjestäminen lapsille ja vanhemmille: positiivinen diskriminaatio varhaiskasvatuksessa
Hirsimäki, Jenni; Sivonen, Outi (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103133242
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103133242
Tiivistelmä
Positiivisen diskriminaation tarkoitus on tukea ja vahvistaa perheiden tasa-arvoisuutta, yhdenvertaisuutta ja keskinäistä vuorovaikutusta. Osallistuimme positiivinen diskriminaatio varhaiskasvatuksessa -hankkeeseen Forssassa. Positiivinen diskriminaatio eli myönteinen erityiskohtelu tarkoittaa toimintamallia, jonka avulla vähemmistö- tai erityisryhmään kuuluvia henkilöitä tuetaan heidän ollessaan syrjäytymisuhan alla. Hankkeen aikana 2.9.2019-31.12.2020 oli tavoitteena kehittää ja innovoida varhaiskasvatuksen arjen toimintakulttuuria, jolla tuetaan perheitä ja vanhemmuutta nostamalla keskiöön varhaisen vuorovaikutuksen merkitystä. Hanketyöntekijä teki vanhemmille kyselyn, millaista toimintaa he kaipaavat. Vanhempien toiveista nousi esiin lapsen ja vanhemman maksuton harrastustoiminta. Toiminnallisen opinnäytetyömme tarkoitus oli järjestää yhdessä varhaiskasvatuksen hanketyöntekijän kanssa kerhotoimintaa neljävuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Järjestimme kerhossa harrastustoimintaa, jota lapset ja vanhemmat voivat toteuttaa yhdessä vapaa-ajalla. Osallistuimme kerhotoiminnan suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja kehittämiseen.
Projektin alussa ideoitiin ja suunniteltiin toimintaa yhdessä hanketyöntekijän kanssa. Lopuksi toimintaa arvioitiin ammatillisessa kehittämispalaverissa, johon osallistuimme yhdessä hanketyöntekijän kanssa. Kerhotoiminnan huomattiin olevan tarpeellinen lisä Forssan varhaiskasvatukselle. Perheet pitivät toiminnasta ja toivoivat sen jatkuvan. Lapset olivat tyytyväisiä saadessaan harrastaa yhdessä oman vanhemman kanssa.
Aineistoa kerättiin avoimilla kysymyksillä sekä loppukyselyllä. Jokaisen kerhokerran jälkeen perheet arvioivat toimintaa antamalla hymy- tai surunaamakortin sekä kirjoittamalla kirjallisen palautteen kortin taakse. Tarkoituksena oli tuoda esille perheiden sekä ohjaajien ajatuksia ja kokemuksia kerhotoiminnasta. Koostimme perheiden vastauksista yhtenäisen raportin, jonka annoimme hanketyöntekijän käyttöön.
Projektin alussa ideoitiin ja suunniteltiin toimintaa yhdessä hanketyöntekijän kanssa. Lopuksi toimintaa arvioitiin ammatillisessa kehittämispalaverissa, johon osallistuimme yhdessä hanketyöntekijän kanssa. Kerhotoiminnan huomattiin olevan tarpeellinen lisä Forssan varhaiskasvatukselle. Perheet pitivät toiminnasta ja toivoivat sen jatkuvan. Lapset olivat tyytyväisiä saadessaan harrastaa yhdessä oman vanhemman kanssa.
Aineistoa kerättiin avoimilla kysymyksillä sekä loppukyselyllä. Jokaisen kerhokerran jälkeen perheet arvioivat toimintaa antamalla hymy- tai surunaamakortin sekä kirjoittamalla kirjallisen palautteen kortin taakse. Tarkoituksena oli tuoda esille perheiden sekä ohjaajien ajatuksia ja kokemuksia kerhotoiminnasta. Koostimme perheiden vastauksista yhtenäisen raportin, jonka annoimme hanketyöntekijän käyttöön.