Perehdytysprosessin luominen teknologiateollisuuden yritykselle : Perehdytysrunko esimiehen tukena

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada käsitys yrityksen perehdytysprosessin kehittämistarpeista ja kehittämisehdotuksista, etsiä aiheesta teoriatietoa ja luoda perehdytysprosessikuvaus ohjeistuksineen toimeksiantajayrityksen käyttöön, erityisesti esimiestyön tueksi ja selkeyttämiseksi.

Toimeksiantajayritys Škoda Transtech Oy on noin 650 henkilöä työllistävä teknologiateollisuuden yritys, jonka pääasiallinen liiketoiminta koostuu junien ja raitiovaunujen valmistuksesta suunnittelemisvaiheesta tuotantoon ja edelleen niiden kunnossapitoon saakka, mutta myös konepajatuotteiden valmistamisesta.

Opinnäytetyön lähestymistapana oli kehittämistehtävä ja konstruktiivinen malli. Työssä käytettiin laadullista tutkimusotetta. Aineistoa kerättiin esimiesasemassa olevia henkilöitä haastattelemalla sekä tutkimalla olemassa olevaa materiaalia osallistuvalla havainnoinnilla. Saatua aineistoa analysoitiin teoriaan peilaten ja saatiin luotua perehdytysprosessikaavio ohjeistuksineen organisaation käytössä olevaan laadunhallintajärjestelmään (IMS). Prosessikuvauksessa huomioitiin erityispiirteet niin toimihenkilöiden kuin vieraskielisten hitsaajienkin perehdytyspolussa.

Opinnäytetyössä toteutettiin jatkuvan arvioinnin periaatetta eli prosessikuvausta ja sen ohjeistusta käsiteltiin ja muokattiin yhteistyössä HR-tiimin ja laatuosaston henkilöstön kanssa useaan kertaan. Myös perehdytyssuunnitelma -lomake päivitettiin yhteistyössä prosessikuvauksen mukaiseksi. Lisäksi opinnäytetyössä tehtiin suunnitelma henkilöstöhallinnon järjestelmään luotavista automatisoiduista herätteistä, jotka tukevat perehdytysprosessia. Perehdytysprosessikuvaus esitettiin Škoda Transtech Oy:n esimiehille ja siitä tehtiin jatkokäyttöä varten myös tallenne.

Jatkoehdotuksena on toteuttaa prosessikuvauksen mukaisen perehdytyksen toteutumisesta kyselytutkimus sen jälkeen kun prosessi on saatu jalkautettua käytäntöön. Perehdytyksen tukimateriaalien monipuolistaminen jatkossa esimerkiksi sähköisenä uuden henkilön oppaana ja verkkokoulutusten muodossa on yksi tulevaisuuden kehittämiskohde. Samalla tulee huolehtia niiden saatavuudesta koko henkilöstölle myös tehdasympäristössä.

The purpose of the thesis was to form an overview of the development needs and development proposals for the induction process of the case company. Another goal of the thesis was to create an induction process description with specific instructions for the use of the case company. The case company Škoda Transtech Oy operates in the technology industry with approximately 650 employees. The main business consists of manufacturing rolling stock products from designing and engineering to production and maintenance. The company also manufactures engineering workshop products.

The approach of the thesis was a developing task and a constructive model. Qualitative method was employed in the thesis. The data was collected by interviewing the supervisors and examining existing materials with participant observation. The received material was analyzed and the outcome of this thesis was the induction process with instructions which was saved to the quality management system (IMS) used by the organization. The special features of the onboarding path in the case of the white collars as well as the foreign welders were acknowledged in the process description.

The principle of continuous evaluation was used in the thesis. In other words, the process description and its instructions were dealt with and edited several times in cooperation with the HR team and quality department. The form for the induction process plan was collaboratively updated to be in accordance with the process description. Furthermore, the thesis includes a plan of the automated impulses to be created in the system of the human resources management in order to support the induction process. The induction process description was presented to the superiors of Škoda Transtech Oy and recording was made of it for the future use.

The proposal for a follow-up study is to carry out a questionnaire survey on the success of induction processes after the implementation. In addition, online complementary induction material could be offered in future and thus ensure accessibility for the entire staff in the factory environment.