Sairaanhoitajan kokemuksia hoidontarpeenarviosta sairaalan yhteispäivystyksessä
Ahlgren, Jaana (2021)
Ahlgren, Jaana
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103203619
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103203619
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla sairaanhoitajien hoidontarpeenarvion kokemuksia yhteispäivystyksessä. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa uutta tietoa, jonka avulla voidaan suunnitella hoidontarpeenarvion koulutusta ja sitä kautta yhtenäistää toimintatapoja, sekä kehittää hoidontarpeenarviota. Opinnäytetyön tuloksia voi hyödyntää myös HUS Akuutin muissa yhteispäivystyksissä.
HUS Akuutilla on neljä yhteispäivystyspistettä. Hoidontarpeenarvio on keskeisessä asemassa potilaan hoitoprosessissa ja se vaikuttaa koko päivystyksen toimintaan. Potilasturvallisuuden ja potilastyytyväisyyden kannalta olisi hyvä saada selkeät yhteneväiset toimintatavat joka yksikköön.
Opinnäytetyö toteutettiin käyttämällä laadullista menetelmää haastattelemalla yhteispäivystyksen sairaanhoitajia (n = 10), jotka tekevät hoidontarpeenarviota. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysimenetelmää. Aineistosta muodostettiin tutkimuskysymysten ohjaamana neljä yläluokkaa: mitä hoidontarpeenarvio sisältää, päätöksentekoon vaikuttavat tekijät, hoidontarpeenarvion edistäminen ja hoidontarpeenarvion haasteet.
Tulosten mukaan hoidontarpeenarviossa sairaanhoitajalta vaaditaan laaja-alaista osaamista monelta eri alueelta. Sairaanhoitajan tulee omata teoreettista tietoa ja tuntea oman yksikkönsä toimintatavat ja hoidontarpeenarvion prosessi. Hyvät vuorovaikutustaidot ja kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä ovat avainasemassa hoidontarpeenarvioinnissa.
Hoidontarpeenarviointiin ei ole olemassa selkeitä ohjeita ja työnkuva voi olla hyvin vaihteleva. Suurimmat haasteet hoidontarpeenarvioon tuo päivystyksen kiire ja ruuhka, sekä henkilökunnan erilaiset toimintatavat. Haasteelliseksi koettiin myös kokemattomien hoitajien sijoittelu hoidontarpeenarvioon.
Tärkeimmäksi kehityskohteeksi tulosten perusteella voidaan pitää koulutuksen ja perehdytyksen lisäämistä/kehittämistä. Siten on mahdollista saada yhtenäisemmät toimintatavat ja sujuvoitettua hoidontarpeenarvion prosessia.
HUS Akuutilla on neljä yhteispäivystyspistettä. Hoidontarpeenarvio on keskeisessä asemassa potilaan hoitoprosessissa ja se vaikuttaa koko päivystyksen toimintaan. Potilasturvallisuuden ja potilastyytyväisyyden kannalta olisi hyvä saada selkeät yhteneväiset toimintatavat joka yksikköön.
Opinnäytetyö toteutettiin käyttämällä laadullista menetelmää haastattelemalla yhteispäivystyksen sairaanhoitajia (n = 10), jotka tekevät hoidontarpeenarviota. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysimenetelmää. Aineistosta muodostettiin tutkimuskysymysten ohjaamana neljä yläluokkaa: mitä hoidontarpeenarvio sisältää, päätöksentekoon vaikuttavat tekijät, hoidontarpeenarvion edistäminen ja hoidontarpeenarvion haasteet.
Tulosten mukaan hoidontarpeenarviossa sairaanhoitajalta vaaditaan laaja-alaista osaamista monelta eri alueelta. Sairaanhoitajan tulee omata teoreettista tietoa ja tuntea oman yksikkönsä toimintatavat ja hoidontarpeenarvion prosessi. Hyvät vuorovaikutustaidot ja kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä ovat avainasemassa hoidontarpeenarvioinnissa.
Hoidontarpeenarviointiin ei ole olemassa selkeitä ohjeita ja työnkuva voi olla hyvin vaihteleva. Suurimmat haasteet hoidontarpeenarvioon tuo päivystyksen kiire ja ruuhka, sekä henkilökunnan erilaiset toimintatavat. Haasteelliseksi koettiin myös kokemattomien hoitajien sijoittelu hoidontarpeenarvioon.
Tärkeimmäksi kehityskohteeksi tulosten perusteella voidaan pitää koulutuksen ja perehdytyksen lisäämistä/kehittämistä. Siten on mahdollista saada yhtenäisemmät toimintatavat ja sujuvoitettua hoidontarpeenarvion prosessia.