Normaalin kävelyn viitemalli gyroskooppiin perustuvaan kävelyanalyysijärjestelmään
Salminen, Mikko; Suominen, Saku (2021)
Salminen, Mikko
Suominen, Saku
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103303988
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103303988
Tiivistelmä
Gyroskooppiin perustuvat kävelyanalyysijärjestelmät mittaavat alaraajan kolmiulotteista kulmanopeutta. Niiden etuna on kohtuullinen kustannustaso, helppokäyttöisyys ja tarkat mittaustulokset. Liikkeen hahmottaminen kulmanopeuden avulla on kuitenkin haastavaa, eikä tuloksille ole saatavilla vertailukohtaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli määritellä normaalin kävelyn viitemalli tällaisille järjestelmille sekä ottaa huomioon iän, pituuden, painon ja kävelynopeuden vaikutukset viitemalliin.
Opinnäytetyön tutkimukseen osallistui 60 tervettä koehenkilöä, joiden kävelyä mitattiin Fujitsun KIDUKU Walking Monitoring -kävelyanalyysijärjestelmällä. Mittaustulosten avulla muodostettiin normaalin kävelyn viitemalli. Yksilöllisten tekijöiden vaikutuksia tutkittaessa saatiin useita tilastollisesti erittäin merkitseviä tuloksia. Kävelynopeuden todettiin vaikuttavan mallin muotoon eniten. Sen vaikutus näkyi yleisesti kulmanopeuden lisääntymisenä syklin eri kohdissa. Pituudella ja painolla oli vastakkaissuuntainen vaikutus kulmanopeuteen. Kävelynopeus myös lisäsi heilahdusvaiheen suhteellista kestoa. Painoindeksiluvun vaikutus näkyi kaksoistukivaiheen osuuden lisääntymisenä. Nämä vaikutukset huomioitiin viitemallissa. Viitemallia testattiin vertaamalla siihen koehenkilöiden tuloksia. Myös symmetriaa mitattiin vertaamalla vasemman ja oikean alaraajan tuloksia toisiinsa. Analyysit antoivat tulokseksi viitearvot normaalin kävelyn varioinnin sekä epäsymmetrian keskimääräisestä tasosta.
Normaalin kävelyn malli toimii referenssinä vastaavalla mittausmenetelmällä toteutettaville tutkimuksille normaalista tai patologisesta kävelystä. Malli helpottaa terveydenhuollon ammattilaisia gyroskooppiin perustuvien kävelyanalyysijärjestelmien tulosten tulkinnassa. Jatkotutkimuksen avulla on tarpeellista lisätä vastaavalla mittaustavalla saatavaa tutkimusaineistoa, jolloin viitemallia voidaan edelleen tarkentaa ja vahvistaa sen kliinistä validiteettia.
Opinnäytetyön tutkimukseen osallistui 60 tervettä koehenkilöä, joiden kävelyä mitattiin Fujitsun KIDUKU Walking Monitoring -kävelyanalyysijärjestelmällä. Mittaustulosten avulla muodostettiin normaalin kävelyn viitemalli. Yksilöllisten tekijöiden vaikutuksia tutkittaessa saatiin useita tilastollisesti erittäin merkitseviä tuloksia. Kävelynopeuden todettiin vaikuttavan mallin muotoon eniten. Sen vaikutus näkyi yleisesti kulmanopeuden lisääntymisenä syklin eri kohdissa. Pituudella ja painolla oli vastakkaissuuntainen vaikutus kulmanopeuteen. Kävelynopeus myös lisäsi heilahdusvaiheen suhteellista kestoa. Painoindeksiluvun vaikutus näkyi kaksoistukivaiheen osuuden lisääntymisenä. Nämä vaikutukset huomioitiin viitemallissa. Viitemallia testattiin vertaamalla siihen koehenkilöiden tuloksia. Myös symmetriaa mitattiin vertaamalla vasemman ja oikean alaraajan tuloksia toisiinsa. Analyysit antoivat tulokseksi viitearvot normaalin kävelyn varioinnin sekä epäsymmetrian keskimääräisestä tasosta.
Normaalin kävelyn malli toimii referenssinä vastaavalla mittausmenetelmällä toteutettaville tutkimuksille normaalista tai patologisesta kävelystä. Malli helpottaa terveydenhuollon ammattilaisia gyroskooppiin perustuvien kävelyanalyysijärjestelmien tulosten tulkinnassa. Jatkotutkimuksen avulla on tarpeellista lisätä vastaavalla mittaustavalla saatavaa tutkimusaineistoa, jolloin viitemallia voidaan edelleen tarkentaa ja vahvistaa sen kliinistä validiteettia.