Då det nyfödda barnet insjuknar : - Föräldrarnas upplevelser om vården av barnet på en neonatal intensivvårdsavdelning
Forsström, Jenny (2012)
Forsström, Jenny
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2012
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Finland
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111915617
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111915617
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on kirjallisuustutkimus vanhempien kokemuksista vastasyntyneen hoidosta vastasyntyneen valvontaosastolta sekä mitä hyötyä ihokontaktista on vastasyntyneelle lapselle. Raskauden ja odotuksen aikana vanhemmat rakentavat itselleen ihanteellisen kuvan siitä miltä lapsi näyttää sekä miltä elämä näyttää lapsen syntymän jälkeen. Aina lapsi ei kuitenkaan synny terveenä tai lapsi kehittää myöhemmin sairauden joka vaatii osastohoitoa valvontaosastolla, tämä on luonnollisesti shokki vanhemmille.
Tutkimuskysymykset olivat: “Miten vanhemmat kokevat lapsen hoidon vastasyntyneen valvontaosastolla?” sekä “Mitä hyötyä ihokontaktista on vastasyntyneelle?”
Teoreettisena viitakehyksenä käytettiin Katie Erikssonin hoitoteoria, hoitaminen on hoivaamista, leikkiä ja oppimista. Tulokset näyttävät että vanhemmat läpikäyvät eräänlaista tunteiden “vuoristorataa” joka on ilosta ja helpotuksesta suruun ja epätoivoon. Vanhemmat kärsivät stressistä ja tuntevat itsensä ahdistuneeksi kun lapsi tarvitsee hoitoa valvontaosastolla. He tuntevat itsensä avuttomaksi ja kaipaavat tukea ja kannustusta hoitohenkilökunnalta. Tästä huolimatta vanhemmat luottavat henkilökuntaan ja ovat kiitollisia lapsen saamasta hoidosta. Tutkimus osoittaa että vastasyntyneillä jotka ovat olleet ihokontaktissa on korkeampi ruumiinlämpö ja verensokeriarvo, ovat rauhallisempia ja itkevät vähemmän, ilmaisevat vähemmän kipua ja heillä on parempi hapetus. Tutkimuksessa todettiin että äidit jotka pitävät lapsiaan ihokontaktissa ovat rennompia ja tuntevat vähemmän ahdistusta, tämä kaksinkertaistaa mahdollisuuden onnistuneeseen imetykseen ja nopeuttaa maitotuotantoa. Ihokontakti edistää äiti-lapsi-suhdetta.
Tutkimuskysymykset olivat: “Miten vanhemmat kokevat lapsen hoidon vastasyntyneen valvontaosastolla?” sekä “Mitä hyötyä ihokontaktista on vastasyntyneelle?”
Teoreettisena viitakehyksenä käytettiin Katie Erikssonin hoitoteoria, hoitaminen on hoivaamista, leikkiä ja oppimista. Tulokset näyttävät että vanhemmat läpikäyvät eräänlaista tunteiden “vuoristorataa” joka on ilosta ja helpotuksesta suruun ja epätoivoon. Vanhemmat kärsivät stressistä ja tuntevat itsensä ahdistuneeksi kun lapsi tarvitsee hoitoa valvontaosastolla. He tuntevat itsensä avuttomaksi ja kaipaavat tukea ja kannustusta hoitohenkilökunnalta. Tästä huolimatta vanhemmat luottavat henkilökuntaan ja ovat kiitollisia lapsen saamasta hoidosta. Tutkimus osoittaa että vastasyntyneillä jotka ovat olleet ihokontaktissa on korkeampi ruumiinlämpö ja verensokeriarvo, ovat rauhallisempia ja itkevät vähemmän, ilmaisevat vähemmän kipua ja heillä on parempi hapetus. Tutkimuksessa todettiin että äidit jotka pitävät lapsiaan ihokontaktissa ovat rennompia ja tuntevat vähemmän ahdistusta, tämä kaksinkertaistaa mahdollisuuden onnistuneeseen imetykseen ja nopeuttaa maitotuotantoa. Ihokontakti edistää äiti-lapsi-suhdetta.