Valmistuvien terveydenhoitajien kokemuksia hoidon tarpeen arvioinnista avoterveydenhuollon harjoittelussa
Salla, Saaga; Haapalehto, Julia; Matjoi, Mäki-Jussila (2020)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Salla, Saaga
Haapalehto, Julia
Matjoi, Mäki-Jussila
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104074365
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104074365
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kokemuksia hoidon tarpeen arvioinnista ja siihen liittyvästä päätöksenteosta valmistuvan terveydenhoitajan näkökulmasta. Tavoitteenamme on tuottaa tietoa hoidon tarpeen arvioinnin haasteista näihin kokemuksiin perustuen. Tavoitteena on myös tuoda kokemusten ja toiveiden pohjalta esille kehitysideoita, joita Metropolia Ammattikorkeakoulu voisi hyödyntää väestön terveydenhoitajantyön harjoitteluun valmistavan opintojakson sisältöä suunniteltaessa.
Hoidon tarpeen arviointi on terveydenhuollon ammattilaisen tekemä arvio potilaan kokonaisvaltaisesta voinnista ja hoidon kiireellisyydestä. Tehokkaalla ja asiantuntevalla hoidon tarpeen arvioinnilla pystytään välttämään asiakkaan turha käynti terveysasemalla, joka kuluttaa henkilöllisiä ja taloudellisia resursseja. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä asiakas tulisi ohjata suoraan hänen tarpeitaan vastaavaan palveluun.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla viittä valmistuvaa terveydenhoitajaa. Lisäksi haastattelimme Metropoliassa aihetta opettavaa terveystieteiden lehtoria sekä vuosia avoterveydenhuollossa työskennellyttä terveydenhoitajaa. Haastattelut toteutettiin syksyn 2019 ja talven 2020 välisellä ajalla. Kriteereinä oli, että kaikki haastateltavat opiskelijat olivat olleet terveysasemalla avoterveydenhuollon harjoittelussa. Terveydenhoitajaopiskelijoiden haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina ja haastattelutyypiksi valikoitui teemahaastattelu. Laadullisen tutkimusasetelman aineiston analyysiin käytettiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Opinnäytetyön tulosten mukaan hoidon tarpeen arviointi koettiin haastavaksi, mutta merkittäväksi osaksi terveysasematyötä. Samat asiat korostuivat haastatteluissa, kuten esimerkiksi yhtenäisten ohjeistusten puute ja toiveet materiaalista, joka tukisi asiakkaan haastattelua. Kollegiaalisuutta ja konsultoinnin mahdollisuutta pidettiin tärkeänä. Erityisen hankalana koettiin vuorovaikutukselliset asiat. Opiskelijoiden ja asiantuntijan haastattelujen perusteella samat haasteet hoidon tarpeen arvioinnissa ja päätöksenteossa jatkuvat läpi työelämän. Kokemus tuo kuitenkin varmuutta niiden tekemiseen.
Hoidon tarpeen arviointi on terveydenhuollon ammattilaisen tekemä arvio potilaan kokonaisvaltaisesta voinnista ja hoidon kiireellisyydestä. Tehokkaalla ja asiantuntevalla hoidon tarpeen arvioinnilla pystytään välttämään asiakkaan turha käynti terveysasemalla, joka kuluttaa henkilöllisiä ja taloudellisia resursseja. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä asiakas tulisi ohjata suoraan hänen tarpeitaan vastaavaan palveluun.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla viittä valmistuvaa terveydenhoitajaa. Lisäksi haastattelimme Metropoliassa aihetta opettavaa terveystieteiden lehtoria sekä vuosia avoterveydenhuollossa työskennellyttä terveydenhoitajaa. Haastattelut toteutettiin syksyn 2019 ja talven 2020 välisellä ajalla. Kriteereinä oli, että kaikki haastateltavat opiskelijat olivat olleet terveysasemalla avoterveydenhuollon harjoittelussa. Terveydenhoitajaopiskelijoiden haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina ja haastattelutyypiksi valikoitui teemahaastattelu. Laadullisen tutkimusasetelman aineiston analyysiin käytettiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Opinnäytetyön tulosten mukaan hoidon tarpeen arviointi koettiin haastavaksi, mutta merkittäväksi osaksi terveysasematyötä. Samat asiat korostuivat haastatteluissa, kuten esimerkiksi yhtenäisten ohjeistusten puute ja toiveet materiaalista, joka tukisi asiakkaan haastattelua. Kollegiaalisuutta ja konsultoinnin mahdollisuutta pidettiin tärkeänä. Erityisen hankalana koettiin vuorovaikutukselliset asiat. Opiskelijoiden ja asiantuntijan haastattelujen perusteella samat haasteet hoidon tarpeen arvioinnissa ja päätöksenteossa jatkuvat läpi työelämän. Kokemus tuo kuitenkin varmuutta niiden tekemiseen.