Pienkoneiden korjauksen tutkinnon kehittäminen yhteistyössä paikallisyritysten kanssa
Isoniemi, Vesa (2021)
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104144828
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104144828
Tiivistelmä
Kehityshanke on suunnattu toisen asteen autotekniikan perustutkintokoulutukseen Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä ja erityisesti Kerava Sarviniitynkatu 9 -yksikköön, jossa kirjoittaja työskentelee opettajana. Tutkimuksen aihe on pienkonekorjaajan perustutkinto.
Tutkimuksen tavoitteena on kehittää koulutusta yhdessä paikallisten yritysten kanssa. Toinen tavoite on kehittää koulutusta vastaamaan paikallisyritysten tarpeita. Tutkimuksessa analysoidaan seuraavien alueiden kehittymistä: ammatilliset valmiudet, teoriaopetus, työelämävalmiudet ja työssäoppimisjaksot.
Teemahaastatteluiden avulla saatiin näkökulmia ammatillisen koulutuksen laadusta sekä pystyttiin analysoimaan työssä tapahtuvaa oppimista ja ohjaajan roolia työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa opiskelijoiden ammattitaidon vahvistamiseksi.
Tutkimukseen osallistui viisi yritystä, jotka valittiin niiden soveltuvuuden perusteella. Tutkimus tehtiin teemahaastattelulla paikallisissa yrityksissä.
Yritysten edustajat esittivät monia ehdotuksia ammatillisen koulutuksen parantamiseksi, ja näkemykset työssäoppimisen kehittämiseksi olivat yksimielisiä.
Yritysten edustajien suurimmat huolenaiheet olivat yhteneväisiä. Useimmilla oli samanlainen näkemys siitä, että opiskelijoilla, jotka eivät pärjää työssäoppimisjaksoilla, ei ole hyvää aloitekykyä, ahkeruutta ja työaikojen noudattamista, koska henkilökohtaisissa elämänhallintataidoissa on parantamisen varaa.
Tutkimuksen tavoitteena on kehittää koulutusta yhdessä paikallisten yritysten kanssa. Toinen tavoite on kehittää koulutusta vastaamaan paikallisyritysten tarpeita. Tutkimuksessa analysoidaan seuraavien alueiden kehittymistä: ammatilliset valmiudet, teoriaopetus, työelämävalmiudet ja työssäoppimisjaksot.
Teemahaastatteluiden avulla saatiin näkökulmia ammatillisen koulutuksen laadusta sekä pystyttiin analysoimaan työssä tapahtuvaa oppimista ja ohjaajan roolia työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa opiskelijoiden ammattitaidon vahvistamiseksi.
Tutkimukseen osallistui viisi yritystä, jotka valittiin niiden soveltuvuuden perusteella. Tutkimus tehtiin teemahaastattelulla paikallisissa yrityksissä.
Yritysten edustajat esittivät monia ehdotuksia ammatillisen koulutuksen parantamiseksi, ja näkemykset työssäoppimisen kehittämiseksi olivat yksimielisiä.
Yritysten edustajien suurimmat huolenaiheet olivat yhteneväisiä. Useimmilla oli samanlainen näkemys siitä, että opiskelijoilla, jotka eivät pärjää työssäoppimisjaksoilla, ei ole hyvää aloitekykyä, ahkeruutta ja työaikojen noudattamista, koska henkilökohtaisissa elämänhallintataidoissa on parantamisen varaa.